Arkkitehtuurin alan työvoimapula pahenee kuluvan vuosikymmenen aikana, alan osaamis- ja työvoimatarpeita kartoittanut selvitys paljastaa. Arkkitehdeista yli kolmannes eläköityy tällä vuosikymmenellä. Selvityksessä suositellaan arkkitehtuurin yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä ja rakennusarkkitehtien ylemmän AMK- tutkinnon valmistelun aloittamista.
13.2.2023
Arkkitehtuurin alan työnantajille – sekä yksityisellä että julkisella sektorilla – suunnattu kysely toteutettiin syksyllä 2022, ja sitä jaettiin arkkitehti-, maisema-arkkitehti, rakennusarkkitehti- sekä suunnittelu ja konsulttialan yrityksiin ja kuntiin. Kuntakyselyyn vastasi yhteensä 70 kuntaa. Yrityskyselyyn tuli reilut 80 vastausta. Lisäksi tietoa kerättiin laajoilla haastatteluilla ja työpajassa. Kyselyt ja selvityksen toteutti Finnish Consulting Group.
Selvä enemmistö sekä kuntien että yritysten vastaajista koki, että arkkitehtuurin alan osaajia valmistuu liian vähän yliopistosta. Suurin puute on maisema-arkkitehdeista. Ammattikorkeakoulujen osalta tilanne on hieman parempi: neljäsosa vastanneista koki että rakennusarkkitehteja (AMK) on työmarkkinoilla liian vähän.
Kaikkein huolestuttavin tilanne on selvityksen mukaan kuntasektorilla: yli 40 prosenttia nykyisistä kunta-alan arkkitehdeista on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Lähes 70 prosentissa kunnista työvoiman saatavuus on heikkoa jo nyt, ja noin 40 prosentissa kunnista se haittaa jopa toiminnan jatkuvuutta. Ongelma korostuu yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
Rakennusvalvonnoista vajaa kolmannes näki henkilöstön määrän kasvavan tulevaisuudessa. Maankäytön ja kaavoituksen osalta lähes puolet kunnista arvioi työvoiman tarpeen kasvavan.
“Kunnissa osaajapula on laaja ongelma. Kuntaliitto on parhaillaan kartoittamassa kuntien teknisen sektorin osaamista kaikissa ammattiryhmissä. Osaajapulasta on tihkunut tietoa suoraan kunnista, mutta ongelman laajuudesta ei ole ollut tarkkaa käsitystä. Selvityksellä on pyritty etsimään ratkaisuja kuntien työvoimapulaan. Selvitys julkaistaan maaliskuun aikana”, erityisasiantuntija Paula Mäenpää sanoo.
Aloituspaikkoja on jo lisätty arkkitehtitutkintoa tarjoavissa yliopistoissa, mutta alalla vallitsee silti tilastollisesti täystyöllisyys.
”Arkkitehtitoimistoissa tehtävä laadukas suomalainen arkkitehtuuri tarvitsee lisää tekijöitä. Alan kasvu ja kehitys on nykytilanteessa haasteellista. Myös kuntien arkkitehtipula vaikuttaa paitsi arkkitehtuurin alan, koko elinkeinoelämän kehitykseen. Arkkitehtipulasta johtuva hidas kaavoitus ja tukkeet rakennusvalvonnoissa aiheuttavat huomattavia kuluja koko yhteiskunnalle”, Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro sanoo.
Selvityksen mukaan alan yrityksillä on haasteita löytää työntekijöitä niin korjausrakentamisen, uudisrakentamisen, yhdyskuntasuunnittelun kuin maisemarakentamisen tehtäviin. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kokee työvoiman saatavuudessa ainakin jonkinlaisia ongelmia, ja työvoimatarpeen arvioitiin yleisesti kasvavan lähivuosina. Työvoimapula on suurinta keskisuurissa yrityksissä, etenkin Helsingin ja Tampereen ulkopuolella, ja kaikkein suurin vaje on maisemarakentamisen ammattilaisista.
Selvityksen perusteella työvoiman osaamistaso on merkittävä rekrytointihaaste työnantajille. Sekä kuntien että yritysten työnantajat kokivat tarvitsevansa lisää kestävän rakentamisen ja digitalisaation osaajia. Myös rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisten ilmastopäästöjen hallinta ja korjausrakentaminen korostui yritysten osaamistarpeissa.
Selvityksessä suositellaan esimerkiksi resurssien lisäämistä yliopistojen arkkitehtuurikoulutukseen, jotta aloituspaikkoja voidaan lisätä. Ammattikorkeakoulujen puolella on aloitettava rakennusarkkitehtien ylemmän AMK- tutkinnon valmistelu. Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia on edistettävä, ja lisä- ja täydennyskoulutusta kehitettävä yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Lisätietoja antavat:
Arkkitehtuurin alan osaamistarpeiden selvittäminen on yksi Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman 2022–2035
toimenpiteistä. Sen tavoitteena on selvittää alan ammattilaisten osaamista, kehittää jatko- ja täydennyskoulutusta
sekä mitoittaa arkkitehtuurin alan koulutusten sisäänottomääriä vastaamaan työelämän tulevaisuuden tarpeita.
Selvitys toteutettiin Suomen Arkkitehtiliiton ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n aloitteesta. Selvityksen
toteutukseen osallistuivat lisäksi suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK, Kuntaliitto, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus TAIKE. Työssä olivat edustettuina myös kaikki arkkitehtuurin alan opetusta Suomessa tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
LUE MYÖS: Arkkitehtipula voi käydä Suomelle kalliiksi, kun rakentaminen viivästyy – laatukin voi heiketä
Jenni Pitkon blogi, Vihreät: Kirjallinen kysymys arkkitehtipulasta (lisäys 2.3.2023)