Ilmastonmuutos
Esimerkkejä mittareista
- Rakennuksen/suunnittelukohteen elinkaaren hiilijalanjälki (CO2e-päästöt).
- Uusiutuvien tai kierrätettyjen materiaalien osuus käytetyistä materiaaleista.
- Arkkitehtitoimiston osaaminen vähähiilisessä suunnittelussa ja rakentamisessa.
- Kohde – paikka tai rakennus – on saavutettavissa jalan, pyöräillen tai joukkoliikennevälineillä.
- Kohteet, joissa lähtökohtana on rakentamisen sopeuttaminen ilmastonmuutoksen tuomiin ääri-ilmiöihin (mm. kestävä hulevesien hallinta, lämpösaarekeilmiö, tulviminen).
Mitä se on?
Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Ympäristöministeriön mukaan rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.
https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen
Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä pyritään hidastamaan ihmistoiminnasta syntyviä negatiivisia muutoksia ilmastoon ja luontoon. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maankäytöllä pystytään joko hillitsemään tai kiihdyttämään ilmastonmuutosta. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Ympäristöministeriön mukaan rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Myös maaperän, kasvillisuuden ja vesistöjen hiilinielut tulee huomioida suunnittelussa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkoituksena on varautua suunnittelussa ja rakentamisessa jo nähtävissä oleviin ilmastonmuutoksiin, kuten yleistyviin sään ääri-ilmiöihin. Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa Suomeen muun muassa myrskyjä, rankkasateita, tulvia ja pitkiä kuivuusjaksoja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää hillinnän ohella, sillä vaikka ilmastotavoitteisiin päästäisiinkin, ovat ennustetut muutokset huomattava riski rakennetulle ympäristölle. Jotta taloudellisilta ja henkilöihin kohdistuvilta vahingoilta vältyttäisiin, tulee suunnittelun lähtökohdaksi jo nyt ottaa ennusteet 50- 100 vuoden päästä vallitsevasta ilmastosta.
Lisätietoa esim: Ilmasto-opas
Luontokato
Esimerkkejä mittareista:
- Kohteet, joissa paikan luontoarvot ja luontotyypit on tunnistettu hankkeen alussa ja säilytetty tai tuettu niitä suunnittelussa.
- Kohteet, joissa on ylitetty viherkertoimen/vihertehokkuuden tavoitetaso.
Mitä se on?
Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Luonnon monimuotoisuutta heikentäviä juurisyitä ovat kulutuksen lisääntyminen sekä globaaliin kauppaan liittyvät tarpeet hyödyntää maamme luonnonvaroja, etenkin metsävaroja.
Maankäytön paineiden vähentämiseksi tulisi maan- ja vesienkäytön suunnittelussa soveltaa ei luonnon nettohävikkiä -periaatetta (no net loss of biodversity), joka velvoittaa kompensoimaan luonnolle aiheutuvat haitat.
Arkkitehtitoimiston tulisi työssään pyrkiä hidastamaan luontokatoa kaikilla suunnittelutasoilla niin kaupunki-, rakennus- kuin maisemasuunnittelussakin.
Maankäyttö on yksi suurimpia syitä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Siihen voidaan lisäksi eniten vaikuttaa alallamme.
Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut ovat keskeinen keino vähentää materiaalikulutusta myös arkkitehtuurissa.
SYKE: Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ekologista siirtymää
DGNB: Biodiversity at the site
Kiertotalous
Esimerkkejä mittareista
- Sellaisten kohteiden osuus (%), joiden rakentamisessa on hyödynnetty kestäviä menetelmiä ja pitkäaikaisia materiaaleja sekä minimoitu syntyvien jätteiden määrä 5 R:n periaatteen mukaisesti: refuse, reduce, repair, reuse, recyle.
- Suunnittelutyöt, joissa hyödynnetään vanhaa rakennuskantaa, %-osuus liikevaihdosta.
- Kierrätysmateriaalien osuus hankkeen materiaalien käytöstä, %.
- Toimiston tuottamat ratkaisut kiinteistöjen vajaakäyttöön.
- Toimiston suunnittelemien rakennusten saamat ympäristösertifikaatit, osuus kohteista (%).
- Muuntojoustavien tilojen osuus toimiston suunnittelemista tiloista, %.
- Korjausrakentamisen tuoman liikevaihdon osuus toimiston koko liikevaihdosta, %.
Mitä se on?
Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaraa, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään esimerkiksi suunnittelun, korjauksen ja digitaalisten ratkaisujen avulla. Kulutus perustuu omistamisen sijaan jakamiseen ja palveluiden käyttämiseen.
Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Kiertotalous tarjoaa kiinteistö- ja rakennusalalle mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.
https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous
Jatka kohtaan ’Ihmiset’ >>