Yritysosaamisen tarve kasvussa

Tanskassa tapahtunut yrityskauppa havahdutti kansainvälisiä arkkitehtuuriuutisia seuraavat ennen joulua. Henning Larsen myytiin Rambollille. Myyty toimisto on suuri, paljon suurempi kuin suurimmat suomalaiset toimistot ja se on alansa huippuja, tanskalaisen arkkitehtialan kruununjalokiviä. 

Henning Larsen meni ison suunnittelutavaratalon osaksi. Se tulee säilyttämään omaa identiteettiään ja itsenäisyyttään, mutta suunnittelun myyminen kokonaispakettina on monissa tapauksissa helpompaa kuin monen eri suunnittelijan työn yhteisen projektin myynti. Ainakin mielikuvallisesti ostaja voi ostaa palvelun yhdeltä tiskiltä, vaikka todellisuudessa vuosikymmenien aikana syntynyt yhteisprojektiosaaminen suunnittelualalla on erinomaisella tasolla. Ja esimerkiksi Lean-mallin mukaisissa projekteissa ei käytännössä suunnittelijoiden taustayhteisöllä ole juurikaan merkitystä. 

Myös paine kansainväliseen kilpailuun on kasvussa. Suomen markkina on pienuudestaan huolimatta kiinnostava, koska rakentamisen odotetaan jatkuvan 2020-luvulla varsin hyvällä tasolla. Se myös nähdään osana jo pitkälle yhdentynyttä pohjoismaista rakennus- ja suunnittelumarkkinaa. Toimiihan Tanskassa ostoksilla ollut suunnittelutavaratalokin aktiivisesti myös Suomessa. 

Mitä tämä sitten voi merkitä pienille suomalaisille arkkitehtuurimarkkinoille ja Suomen keskikooltaan pienille, mutta taitaville toimistoille? 

Ensinnäkin ulkomainen markkinapaine kasvaa. Kansainvälisten suunnittelutavaratalojen kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa. Suurilla resursseillaan niiden kilpailukyky on hyvä. 

Toiseksi suuret kansainväliset arkkitehtitoimistotkin voivat tulla ostoksille Suomeen. Suurimmissa Pohjoismaisissa toimistoissa on työntekijöitä saman verran kuin suuremmassa puolikkaassa Suomen toimistoja on henkilöstöä yhteensä. Suomen markkina on pieni, mutta koska kansainvälinen paine myös muissa Pohjoismaissa on kova, ne halunnevat laajentaa toimintaansa useammille markkinoille vakauden vuoksi. 

Kolmanneksi positiivisempaa: suuremmat markkinat avautuvat myös suomalaisille toimistoille, kun liike rajojen yli lisääntyy. Kansainvälistyminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Suomalaisen osaamisen kauppaaminen helpottuu, kun markkinat avautuvat. 

Tämä edellyttää kuitenkin aktiivista yritystoiminnan osaamisen kehittämistä ja myynnin ja markkinoinnin opettelemista. Vaikka arkkitehtuurikilpailut on nähty Suomessa perinteisesti parhaana, jopa ainoana väylänä kansainvälistyä, näin ei enää jatkossa ole. Mitä nuoremmista ihmisistä on kyse, sitä kansainvälisempiä ollaan jo koulussa. Valmiudet työskennellä ja kommunikoida muilla markkinoilla ovat selvästi paremmat kuin aiemmilla polvilla. 

ATL järjestää kevään aikana liiketoiminnan koulutustilaisuudet Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Pyrimme myös jatkossa luomaan jäsenistöllemme mahdollisuuksia kehittää osaamistaan liiketoiminnan eri alueilla. Loistavinkin arkkitehtisuunnittelutoimisto toimii liiketoiminnallisin perustein. Niiden hallinta kuuluu toimiston perusarkeen ja on avain toimiston hyvinvointiin ja kasvuun.