Suunnitteluala kiinnostaa pääomasijoittajia
Pääomasijoittaja Interan mobilisoima kolmen suuren suomalaisen arkkitehtitoimiston fuusio herätti jonkin verran keskustelua rakannusalalla. Insinööritoimistojen puolella on pääomasijoittajia nähty ja suunnittelutavarataloissa on ollut mukana sijoittajia. Niihin on ostettu mukaan arkkitehtitoimistoja myös Suomessa.
Suomessakin on pääomasijoittajien kanssa jo käyty aiemminkin keskusteluja. Yhdetkään niistä eivät vielä ole johtaneet fuusioon. Sen sijaan suomalaisia toimistoja on mukana muiden suunnittelijoiden kanssa luoduissa kokonaisuuksissa ja fuusioita ilman pääomasijoittajia on toki nähty. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös moni arkkitehtitoimisto etsii jatkajaa. Monesti jatkaja löytyy toimiston sisältä, mutta aina tilanne ei ole näin selkeä.
Pääomasijoittajien ja suunnittelutavaratalojen kiinnostuksessa arkkitehtitoimistoja kohtaan on sama tausta. Eurooppalainen suunnittelu- ja rakennusmarkkina on muovautumassa. Skandinaavinen markkina on jo syntynyt ja Suomea ollaan hiljalleen liitetty osaksi sitä jo jonkin aikaa. Isoilla toimijoilla on hyvä jalansija jokaisessa Pohjoismaassa. Suomi on liittymässä tiiviimmin osaksi tätä markkinaa. Seuraava askel on eurooppalaisen sisämarkkinan muodostuminen. Eu:n lainsäädäntöhän on jo olemassa. Rakennusalalla on erilaisia hidasteita maakohtaisissa säädöksissä ja käytännöissä, mutta kuten muilla asiantuntijapalvelualoilla, myös arkkitehtuurin alalla sisämarkkina vähitellen syntyy. Päätökset on jo tehty.
Sama kehitys on nähty jo esimerkiksi lakiasiaintoimistoissa, taloudellisen konsultoinnin alalla, viestintätoimistoissa ja insinööritoimistoissa. Kansainväliset markkinat ovat synnyttäneet kansainvälisiä toimijoita. Ne hakevat jalansijaa useammista maista ja voivat palvella isoja, kansainvälisiä asiakkaitaan laajalla alueella. Ne myös levittävät tietoa konsernin sisällä maasta toiseen ja siten kaikilla niiden toiminta-alueilla tapahtuu kehitystä. Ne myös pystyvät houkuttelemaan osaavaa työvoimaa kilpailukykyisillä palkoilla ja kansainvälisellä työympäristöllä. Usein nuoret vastavalmistuneet hakeutuvat tämän tyyppisiin yrityksiin hakemaan oppia. Itse olen ollut kahden kansainvälisen viestintätoimiston palveluksessa, toisessa jopa osakkaana. Työ oli hyvin opettavaista ja mielenkiintoista.
Isojen suunnitteluyritysten, olivat ne arkkitehtitoimistoja tai jotain muita, tavoitteena ei ole vallata koko markkinaa. Ei niitä kaikki työt kiinnosta. Ne uskovat markkinoiden voimaan ja tuntevat lainsäädännön. Siksi ne ymmärtävät, ettei monopoleja tai edes oligopoleja päästetä lainsäädännöllisesti syntymään. Isot kansainväliset yritykset haluavat tarjota asiakkailleen hyviä palveluita ja menestyä tyytyväisten asiakkaiden avulla. Markkinoille jää tilaa paikallisille pienille ja keskisuurille toimijoille myös Suomessa, vaikka suunnittelumarkkinamme onkin erittäin pieni.
”Yhdentyvä markkina luo isoja mahdollisuuksia suomalaisille arkkitehtitoimistoille.”
Yhdentyvä markkina luo isoja mahdollisuuksia suomalaisille arkkitehtitoimistoille. Kuten muissa Pohjoismaissa, myös Suomessa on mahdollista tuottaa laadukasta arkkitehtisuunnittelua kansainvälisesti. Erityisesti muutamat tanskalaiset ja norjalaiset toimistot ovat kasvaneet isoiksi kansainvälisiksi toimijoiksi, joiden laadukas suunnittelu tunnetaan maailmalla. Suuri koko helpottaa kansainvälistymään, koska osaavaa ja erikoistunutta työntekijää riittää silloin useampiin projekteihin eikä projektien suuretkaan koot ole ongelma.
Suurilla on myös resursseja kehittämiseen enemmän kuin pienillä. Toki myös pieni toimisto voi kansainvälistyä, mutta haasteet ovat pienelle suurempia. Suurimmat pohjoismaiset toimistot tarjoavat työtä 800-1700 suunnittelijalle. Ennen Arcon syntyä Suomen suurimmissa toimistoissa oli työntekijöitä hieman alle sata, nyt siis noin 190.
Kansainvälinen menestys on myös tuonut ainakin tanskalaisille toimistoille lisää arvostusta kotimaassa. Suomessa arkkitehtipalveluita käytetään eurooppalaisittain verrattain vähän. Lisääntyvä kansainvälinen menestys kasvattaisi kiinnostusta suomalaisia arkkitehteja kohtaan myös kotimaassa. Toimistojemme markkina-alue kasvaisi siis paitsi ulospäin, myös sisäänpäin.
Moni pohjoismaisista suurtoimistoista on kasvanut pääomasijoituksin. Pääomasijoittajilla on usein hyvin nopeat pääoman kasvattamisen tavoitteet. Siksi on tärkeää, että sijoittajan kanssa käytävissä neuvotteluissa arkkitehtitoimistojen omistajat pitävät huolen, että arkkitehtien omat tavoitteet saavutetaan. Ei pääomasijoittaja kuitenkaan halua automaattisesti huonontaa arkkitehtuurin laatua. Miksi se pilaisi omistuksensa arvopääomaa, brändiä? Eivätkä pohjoismaiset esimerkit viittaa siihen, että laatua olisi heikennetty.
Suomalaisen arkkitehtuurin maine on yhä korkea. Pohjoismaisilla ja eurooppalaisilla markkinoilla toimimiseen pitää löytää kiinnostusta ja keinoja. Työvoimapula vaivaa Suomessa eikä lisäkoulutusta ole vieläkään saatu riittävästi aikaan – eikä se auta syntyessään työvoimapulaan nopeasti.
Kansainvälisen työvoiman käyttö on nopeampi apu. Monella muulla asiantuntija-alalla on ulkomaisia ammattilaisia paljon enemmän työssä kuin arkkitehtitoimistoissa, mutta jälleen kerran myös muissa Pohjoismaissa on muualta muuttaneita arkkitehteja paljon Suomea enemmän töissä. Arjen haasteita ja opettamista ulkomaisen työvoiman kanssa on paljon, mutta työ kannattaa. Erilainen tausta tuo uudenlaisia näkemyksiä ja jokainen muualta muuttanut tuo mukanaan myös osaamista lähtömaansa arkkitehtuurimarkkinoista.
”Pieni ei ole aina kaunista eikä iso rumaa.”
Arkkitehtuurin laadun tavoittelu on erittäin tärkeää. Laadukas rakennettu ympäristö, hyvät kodit, toimiva yhteiskunta, esteettinen elämyksellisyys ja vastuullisuus ovat kaikki arkkitehtuurin tärkeimpiä arvoja. Niiden tavoittelu on tärkeää niin suurissa kuin pienissäkin toimistoissa omistajista riippumatta.
Pieni ei ole aina kaunista eikä iso rumaa. Tavoitteiden ja vastuullisuuden lisäksi on myös tärkeää päästä toteuttamaan hyvää arkkitehtuuria. Kehitys- ja kompromissihaluttomuus jättää arkkitehtitoimistot yksin maailman muuttuessa.
Blogin kirjoittaja on Kalle Euro
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL:n toiminnanjohtaja
