Kasmir Jolma & Riina Lundman
16.3.2020
Vuosi sitten päätimme hakea mukaan ohjelmaan, joka mahdollistaa tutkijan työskentelyn arkkitehtitoimistossa. Tästä alkoi kiinnostava prosessi, jonka lopputuloksena on syntynyt laadukasta tiedonvaihtoa, mielenkiintoista tutkimusaineistoa, hyviä projekteja ja paljon uusia ajatuksia. Kokemuksemme on ollut niin avartava, että toivomme sen inspiroivan myös muita arkkitehtitoimistoja ja tutkijoita kehittämään yhteistyötä.
Ohjelman nimi on PoDoCo, joka tulee sanoista Post Docs in Companies. Rahoitus mahdollistaa tohtoriksi hiljattain väitelleen tutkijan toteuttaa tutkimustaan yhdessä yrityksen kanssa. Ohjelman tavoitteena on edistää yritysten strategista uudistumista ja tutkijoiden työllistymistä uudentyyppisen yhteistyömuodon keinoin.
Tutkijan ja yrityksen välinen yhteistyö ei ole automaattisesti kitkatonta. Kun maantieteen tohtori ja arkkitehtitoimistomme ideoivat yhteisen hankkeen sisältöä, kohtasivat hyvin erilaiset toimintakulttuurit ja arvomaailmat. Nopeiden ja yksinkertaisten tulosten tuottaminen ei ole ominaista tieteelliselle tutkimukselle, kun taas yrityksen näkökulmasta tutkimus tulisi olla hyödynnettävissä mahdollisimman pian. Tutkimuksen tavoitteet ja tuotokset eivät aina ole yhteneväisiä tutkijoilla ja yrityksillä.
Haasteistaan huolimatta, tai ehkä juuri niiden innoittamana, tutkijan ja arkkitehtitoimiston välinen yhteistyömme ylitti kaikki odotukset. Tutkijan erikoisosaaminen oli käytössä projekteissa, joissa vaadittiin monimutkaisen aineiston syvällistä ymmärtämistä. Arkkitehdeillä on usein tapana lähestyä suunnitteluprosessia piirtäen ja hakien toimivinta suunnitteluratkaisua omaan ammattitaitoonsa perustuen. Tutkija puolestaan omaksuu nopeasti laajoja tietomääriä ja muodostaa tältä pohjalta monitahoisen käsityksen suunnittelun tavoitteista, strategisista päämääristä ja kontekstista. Arkkitehdeillä toki on myös näitä valmiuksia, mutta suunnittelutyön aikataulu ja rutiinit johtavat kuitenkin usein ratkaisukeskeiseen prosessiin. Siksi tutkijan ja arkkitehtitoimiston välinen yhteistyö mahdollistaa molempien toimintatapojen vahvuuksien hyödyntämisen projekteissa.
Tieteellinen tutkimus johtaa usein tutkijan erikoistumiseen. Yrityksen kannalta tämä voi olla haasteellista, sillä varsinkin pienemmissä yrityksissä työntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista hankkeen eri tehtävistä. Kapea erityisosaaminen voi kuitenkin olla myös eduksi. Meidän tapauksessamme oli onnekasta, että tutkijamme yksi erityisosaamisalue oli osallistava kaupunkisuunnittelu. Pystyimme hyödyntämään tutkijan tietotaitoa hankkeissamme, ja siten esimerkiksi laatimamme Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelmatyön yhteydessä osallistuminen oli erityisen tarkkaan harkittua ja tulokset kattavasti analysoituja ja raportoituja.
Tutkijan erityisosaaminen tuo uudenlaista syvyyttä suunnitteluprosessiin, minkä lisäksi se voi parhaimmillaan olla myös menestystekijä arkkitehtitoimistolle. Tutkittuun tietoon perustuva erityisosaaminen voi olla arkkitehtitoimistolle erottuvuustekijä, jolla toimisto voi laajentaa tarjoamiaan palveluita ja tuottaa enemmän lisäarvoa asiakkailleen.
Tässä piilee kuitenkin yksi tutkija-arkkitehtiyhteistyön haasteista: kuinka myydä tutkijoiden osaamista osana arkkitehtitoimistojen palveluita? Tarjouspyynnöt ja projektit on tyypillisesti rakennettu niin, että niissä ei ole tilaa muille kuin välttämättömille tehtäville. Jotta tutkijoiden tuottama lisäarvo projekteille konkretisoituu, tarvitaan lisää kokemuksia yhteistyöstä.
Yhtenä ratkaisuna ehdotammekin ”prosenttitohtori” -periaatteen käyttöönottoa. Samoin kuin osa rakennushankkeen budjetista voidaan varata julkiselle taiteelle viihtyisän elinympäristön tukemiseksi prosenttitaiteen keinoin, voisi joissakin hankkeissa osan budjetista allokoida tutkijan toimeksiantoon luoden uusia innovaatiota suunnittelu- ja rakennusalalle. Tällä tavalla saataisiin suunnitteluprojektiin sisällytettyä tutkittuun tietoon perustuvaa erityisosaamista tehokkaasti ja asiantuntevasti.
Kasmir Jolma on vuonna 2017 kilpailuvoiton pohjalta perustetun Jolma Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja. Hän toimii myös SAFA:n Tampereen paikallisasiamiehenä ja tuntiopettajana TAMK:lla.
Riina Lundman on väitellyt tohtoriksi Turun yliopiston maantieteen osastolta vuonna 2018. Hän on tutkinut muun muassa osallistuvaa suunnittelua, julkista tilaa ja kaupunkitaidetta.