Pieni kirjoitus demokratiasta

Kuntavaalit pidettiin normaaliin suomalaisen luotettavaan tapaan. Vaalipäivän siirto ei näkynyt varsinaisessa vaalissa, mutta äänestysprosentti jäi matalaksi. Tähän on jo tarjottu monenlaisia syitä. Ehkä toistaiseksi minuun suurimman vaikutuksen tehnyt syy on, että puolueet eivät antaneet ihmisille syitä äänestää. Näin on hyvässä ja pahassa: mitään aitoja, kaikkia vavisuttavia syitä mennä vetämään punaista, sinistä tai jonkin muun väristä viivaa ei ollut. Tyytyväisyys laiskistaa.

”puolueet eivät antaneet ihmisille syitä äänestää”

Maakuntauudistus ja uusin sote-malli eivät varsinaisesti ole kunta-asioita. Niistä päätetään eduskunnassa. Molemmat kuitenkin tulevat vaikuttamaan kuntiin paljon. Kuntien valta vähenee ja budjetista osa siirtyy pois. Tämä ei vielä näkynyt kuntavaalikeskustelussa ja miten olisi voinutkaan, sillä lopullisia linjauksia ei vielä ole hyväksytty. 

Rakentamisen ja arkkitehtitoimistojen työn kannalta sotea ja maakuntia paljon merkityksellisempää kuntatasolla on, että kunnat pitäisivät rakentamista ja suunnittelua yllä. Valtion pandemiatuista huomattava osa valui kuntien budjettien kaunisteluun vaaleja varten. Tämä on vastuutonta, sillä niiden tukien piti olla tukemassa paikallista yritystoimintaa yli vaikean taloustilanteen. Nyt niillä paikkaillaan kuntien budjetteja. 

Suomi on demokratia ja demokratiassa valta kuuluu kansalle. Vaaleissa valitsemme edustajat tekemään päätöksiä. Virkamiehet valmistelevat päätökset poliitikkojen tekemien strategisten linjojen mukaisesti virkavastuulla. Päätöksentekijät valitsee kansa äänestämällä omien prioriteettiensa mukaisesti. Poliitikot eivät ole päätettävien asioiden asiantuntijoita kuin sattumalta ja hyvä niin. Näkökulmia on paljon ja demokratian luonteeseen kuuluu, että ne ovat kaikki yhtä tärkeitä. 

Demokratiaan ei kuulu asiantuntijavaltaisuus. Asioita valmistelevat asiantuntijat, mutta valta on poliitikoilla. Vaikka kuinka tuntuisi, että asioita tehdään väärin, on oma näkökulma kuitenkin vain yksi muiden joukossa. Demokratia ei ole hyvien päätösten tae, vaan se estää tyrannimaisen päätöksenteon. Siksi se on parempi päätöksentekojärjestelmä, kuin muut tähän asti kokeillut. Minkäänlaisia ylähuoneita, joilla on lopullinen päätösvalta syntyperän, omistuksen tai asiantuntemuksen takia, ei demokratiassa tarvita.

Kansalaiskeskustelu on tärkeää erityisesti ennen päätöksentekoa. Erityisesti strategiavaiheessa – esimerkiksi vaalikauden alussa – on kansalaiskeskustelu hyvinkin tärkeää. Sen sijaan päätöksenteon jälkeen käydyissä keskusteluissa on syytä muistaa demokratian faktat. Oma perusteltukin mielipide on yhtä tärkeä kuin kaikkien muidenkin. Kärkäs kritiikki tehtyjä päätöksiä kohtaan saa esittäjänsä näyttämään arrogantilta tai yhteistyökyvyttömältä riippuen esittäjän sävystä. Kannattaa mennä itse mukaan vaikuttamaan ja jos se ei ole mahdollista, kannattaa keskustella päätöksentekijöiden kanssa ennen päätöksiä, jos haluaa saada muutoksia aikaan. Miten se Johannes Virolainen sanoikaan 1980 hävittyään Kepun puheenjohtajavaalin Paavo Väyryselle: Kansanvalta on puhunut, pulinat pois. 

”ATL on valinnut  strategiakseen yhteistyön”

Monipuoluedemokratiaan on sisäänrakennettu yhteistyövaatimus. Saadakseen asioita eteenpäin pitää kyetä yhteistyöhön muiden kanssa. Yksin on  tyhmää olla oikeassa, koska silloin ei voi saada muutosta aikaan. Sama  koskee myös esimerkiksi toimialajärjestöjä. ATL on valinnut  strategiakseen yhteistyön: me hakeudumme yhteistyöhön  kiinteistö- ja rakennusalan  toimijoiden ja muiden sopivien kumppanien kanssa. Yksin emme pysty vaikuttamaan, sillä toimialana arkkitehtitoimistoala on erittäin pieni. Yhteistyössä on voimaa.