Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma arkkitehtitoimistojen näkökulmasta
21.6.2023
Suomen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteita ja suuntaviivoja monille eri aloille, ja rakentaminen on yksi keskeisistä painopisteistä. Tässä tekstissä tarkastelen hallitusohjelman sisältöä arkkitehtitoimistojen näkökulmasta keskittyen erityisesti siihen, mitä hallitusohjelmassa lukee arkkitehtuurista ja arkkitehdeista, korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisäämisestä sekä rakentamisesta yleisesti.
Arkkitehtuuri ja arkkitehdit hallitusohjelmassa
Vaikka hallitusohjelmassa ei mainita suoraan arkkitehtuuria tai arkkitehteja, rakentamislainsäädäntöä koskevat maininnat ja asuntojen tarjonnan edistäminen koskettavat arkkitehtitoimistoja vahvasti. Arkkitehdit ovat keskeisessä roolissa rakennushankkeissa ja heidän asiantuntemuksensa on arvokasta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän ja toimivan rakennetun ympäristön luomisessa. Hallitusohjelman painopisteinä mainitaan rakentamislain korjaaminen, rakentamisen hallinnollisen taakan keventäminen ja rakentamismääräysten keventäminen. Nämä toimenpiteet voivat välillisesti vaikuttaa arkkitehtien työhön ja edistää parempaa yhteistyötä arkkitehtien ja muiden rakennusalalla toimivien tahojen välillä. Se voi myös vähentää toimistojen työn byrokratiaa. Keskeinen edunvalvontamme tavoite onkin saada varmistettua, että lain korjaukset ovat oikean suuntaisia.
Korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisääminen
Arkkitehtialaa on pitkään vaivannut työvoimapula. Nytkin, vaikka rakennusalan suhdanne on ollut laskeva, on arkkitehtien työttömyys ollut alle 3 %. Hallitusohjelma korostaa korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisäämistä osana koulutustason nostamista Suomessa. Tämä avaa mahdollisuuksia myös arkkitehtuurin ja suunnittelun aloille. Uusien opiskelupaikkojen suuntaaminen kasvukeskuksiin ja alueille, joilla on tarvetta korkeakoulutetulle työvoimalle, voi luoda kysyntää arkkitehtien palveluille ja tarjota nuorille arkkitehdeille uramahdollisuuksia eri puolilla maata. Arkkitehtitoimistot voivat hyötyä tästä kehityksestä houkuttelemalla nuoria ammattilaisia tiimeihinsä ja laajentamalla toimintaansa näillä alueilla. Kuntien arkkitehdeista 40 % on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2031 mennessä. Tämä hidastaa kaavoitusta ja rakennusluvitusta ja hidastaa ja jopa vähentää siten investointeja. Kunnilta jää rahaa saamatta, jos koulutusmääriä ei nosteta.
Kansainvälisen työvoiman osalta hallitusohjelma herättää kysymyksiä. Arkkitehtiala kaipaa ulkomaisia työntekijöitä paitsi työvoimapulan, myös kansainvälistymisen ja osaamisen monipuolistumisen takia. Vaikka maahanmuuton minimipalkan nosto ei varsinaisesti arkkitehtialaa koske, on erittäin haitallista jos Suomi menettää vetovoimaansa ulkomaalaisten arkkitehtien joukossa.
Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tämä on tärkeää myös arkkitehtitoimistojen näkökulmasta, sillä toimivat asuntomarkkinat tarjoavat enemmän mahdollisuuksia uusille rakennusprojekteille ja suunnittelutyölle. Riittävän kaavoituksen, tonttitarjonnan ja asuntotuotannon takaaminen on tärkeää arkkitehtitoimistojen toiminnan kannalta. On myös tärkeää, että asuntotuotannon laatuun kiinnitetään huomiota. Koska kysyntä ja tarjonta ei kohtaa aidossa markkinatilanteessa asuntomarkkinoilla, on asuntojen hyvää suunnittelua vaalittava kysynnästä riippumatta. Vaikka ongelmallinen pohjaratkaisu ja huono muunneltavuus käy kaupaksi, se ei kerro siitä, että ne olisivat asukkaalle mieleen.
Suomen hallitusohjelma tarjoaa mahdollisuuksia arkkitehtitoimistoille eri näkökulmista.
Suomen hallitusohjelma tarjoaa mahdollisuuksia arkkitehtitoimistoille eri näkökulmista. Vaikka arkkitehtuuri ja arkkitehdit eivät saa suoraa mainintaa ohjelmassa, rakentamislainsäädännön kehittäminen ja asuntojen tarjonnan edistäminen voivat vaikuttaa positiivisesti alan toimintaan. Korkeakoulujen opiskelupaikkojen lisääminen voi luoda myös uusia uramahdollisuuksia arkkitehdeille eri puolilla Suomea. Arkkitehtitoimistojen Liiton on tärkeää seurata hallitusohjelman toteutusta ja osallistua keskusteluun, jotta arkkitehtuurin ja arkkitehtien näkökulma otetaan huomioon rakentamisen kehittämisessä.
Kirjoittaja on Kalle Euro, ATL:n toiminnanjohtaja