Koronan aiheuttamasta taantumasta noustaan yhdessä, mutta minne?

Kevään koronapandemian vaikutukset eivät ole vielä selvillä eikä virus ole vielä voitettu. Siitä huolimatta katseet on käännettävä tulevaan. Yhteiskunnan toipuminen kestää aikansa. 

Yhteiskunta ei ole koronan jälkeen sama, josta lähdimme. Korona herätti meidät ymmärtämään monia asioita, joita pitkä turvallisen vaurauden aika oli jo saanut unohtumaan. 

Ensinnäkin: ihminen on yhä osa luontoa ja yhteiskunta ihmisen mukana. Kun virus sulki ihmiset koteihinsa, myös infrastruktuuri jäi paikoilleen. Jos lamaannus kestää pitempään, sitä enemmän koko infrastruktuurissa näkyy vaikutuksia – samoin ihmisissä. Tämä on saanut useat meistä ymmärtämään entistä vahvemmin, että ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat ihmisen selviytymiselle ensiarvoisia asioita. Ihminen ei elä ilman luontoa. 

Toiseksi: on ollut upea huomata, että ihmiset löysivät yhteisöllisyyden kriisin keskellä. Toisia autettiin, keksittiin keinoja ratkaista karanteenin luomia ongelmia, välittäminen näkyi jopa kanssaihmisten kasvoilla ulkona. 

Tämä ymmärrys yhteisyydestä on ollut vahvistava. Tuntuu siltä, että olemme ymmärtäneet ihmisyydestä jotain sellaista, joka oli unohtunut. Yhteisöllisyyden soisi säilyvän. Ihminen voi paremmin, kun voi luottaa ympärillä oleviin ihmisiin, vaikkeivät nämä ole edes kovin tuttuja. 

Kolmas hyvä havainto on se, että suomalainen yhteiskunta toimii kriisitilanteessa. Emme panikoidu, viranomaiset osaavat hommansa, voimme luottaa turvaverkkoon ja terveydenhuoltomme on tasokasta. Virheitäkin tehtiin; varautuminen ei ollut niin hyvää kuin luultiin eikä yritystukien oikeasta kohdentuvuudesta ole takeita, mutta järjestelmä kesti hyvin. Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyvää, mikä luo vahvan pohjan menestykselle jatkossa. 

Jatkotoimien pitää olla strategisia ja niiden tulee tukea muutosta ja kasvua osin uusin ajurein. Näitä ovat ympäristö, eettisesti ja inhimillisesti kestävä infrastruktuuri ja veto- ja pitovoimainen yhteiskunta. Tarvitsemme laadukasta infrastruktuuria, joka on ekologisesti kestävää. Uutta energiaa, joka tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita. Kestäviä ja ekologisia tuotteita, rakennuksia, parempaa yhteiskuntarakennetta ja esteettistä, kiinnostavaa, palvelevaa ja viihtyisää elinympäristöä meille kaikille. Tarvitaan entistä enemmän hyvää suunnitteluosaamista. 

Tulevien poliittisten päätösten niin valtiolla kuin kunnissa pitää olla sellaisia, jotka uudistavat ja luovat uutta kasvua yhteiskuntaan. Ei pelkkä säästäminen luo uusia työpaikkoja ja verotuloja, mutta myöskään laiskasti ajatellut investoinnit eivät luo lisäarvoa, jolla muutos ja uusi vahva kasvu saadaan aikaan. 

Koronan aiheuttamasta taantumasta noustaan, mutta nousu pitää luoda fiksusti. Muutos on mahdollisuus.