Jugendin, modernismin ja nykyarkkitehtuurin rooli ajan heijastajana

Julkaistu 7.10.2024

Kaupunkikuva on kuin elävä aikakapseli, joka kantaa mukanaan aikakausien taidetta, teknologiaa ja yhteiskunnan kehitystä. Kävellessäsi missä tahansa kaupungissa voit nähdä eri aikakausien arkkitehtuurin kerrostumat, jotka yhdessä muodostavat kaupungin identiteetin. Suomessa jugend, modernismi ja nykyarkkitehtuuri ovat esimerkkejä tyylisuunnista, jotka ilmentävät vahvasti omaa aikaansa ja niiden näkyminen kaupunkikuvassa on merkittävä muistutus historian monimuotoisuudesta.

On kiinnostavaa, miten nämä kolme arkkitehtuurin aikakautta heijastavat omaa aikaansa ja miksi eri aikakausien näkyminen kaupunkikuvassa on niin tärkeää.

 

Jugend, taidetta ja estetiikkaa

Jugend-arkkitehtuuri, joka kukoisti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, on tunnettu kansallisromanttisesta tematiikastaan sekä orgaanisista muodoistaan, koristeellisista yksityiskohdistaan ja luonnon innoittamista kuvioistaan. Tämä tyyli on hyvin selkeästi ajan taiteen ilmentymä ja kertoo ajasta, jolloin taiteelle ja esteettisyydelle annettiin suuri merkitys kansakunnan muodostamisessa. Rakennukset, joissa on kukka- ja eläinaiheisia koristeita, kaarevia ikkunoita ja koristeellisia epäsymmetrisiä julkisivuja, kertovat ajasta, jolloin käsityön ja taiteen arvostus oli huipussaan.

Jugend-tyylin rakennusten säilyminen kaupunkikuvassa muistuttaa, että arkkitehtuuri voi olla muutakin kuin käytännöllistä rakentamista. Nämä rakennukset tuovat mukanaan menneen ajan estetiikkaa ja luovat kontrastia nykyajan minimalistiselle suunnittelulle.

 

Modernismin uudet tekniikat ja materiaalit loivat uuden muotokielen

1900-luvun alkupuolella arkkitehtuuri koki mullistuksen uuden tekniikan modernismin myötä. Teollinen vallankumous toi mukanaan uusia materiaaleja, kuten terästä, lasia ja betonia, jotka mahdollistivat aivan uudenlaisten rakennusten suunnittelun. Modernismi irtautui koristeellisuudesta ja keskittyi yksinkertaisiin muotoihin, toiminnallisuuteen ja rakenteiden tehokkuuteen.

Modernistiset rakennukset, joita löytyy monista kaupungeista, ovat pelkistettyjä, suoraviivaisia ja käytännöllisiä. Ne kertovat aikakaudesta, jolloin teknologinen kehitys mahdollisti uudenlaisen ajattelun. Modernismin ajan rakennukset kertovat siitä, kuinka teknologia muokkasi arkkitehtuuria ja sitä kautta elinympäristöämme.

 

Yhteiskunnan muutokset arkkitehtuurissa

Arkkitehtuuri ei ole vain teknisten ratkaisujen tai esteettisten valintojen summa – se heijastaa myös aikakauden yhteiskunnallisia arvoja ja rakenteita. Jugend-aikakaudella käsityöläisyys ja yksilöllisyys olivat keskeisiä arvoja, mikä näkyy koristeellisten yksityiskohtien ja käsityönä tehtyjen elementtien suosimisessa. Toisaalta modernismi heijasti uudenlaista ajattelua, jossa massatuotanto, kaupungistuminen ja tehokkuus nousivat arvoonsa. Voimakas väestönkasvu, kaupungistuminen ja tuotantotapojen kehitys myös vaativat nopeaa lisärakentamista. Se näkyi tehokkuutena myös arkkitehtuurissa. Samalla myös ihannoitiin teknistä kehitystä – junia, laivoja, lentokoneita ja autoja – mikä näkyy ajan kaikissa taiteissa.

Nykypäivän arkkitehtuuri heijastaa yhteiskunnan monimuotoisuutta ja ekologisen kestävyyden tarvetta. Samalla kun katsomme vanhoja jugend-rakennuksia tai modernistisia asuinalueita, voimme nähdä, miten aikakausien arkkitehtuuri kertoo yhteiskunnan rakenteiden, arvojen ja tavoitteiden muutoksista. Emme tulleet tähän aikaan tyhjästä, vaan meitä kantaa historia.

Kulttuuriperinnön merkitys kaupunkikuvassa

Jugend, modernismi ja nykyarkkitehtuuri muodostavat yhdessä kulttuurisen jatkumon, joka kertoo menneistä aikakausista ja niiden vaikutuksista nykyhetkeen. Vanhojen rakennusten säilyttäminen ei ole vain esteettinen tai nostalginen teko, vaan se on myös tapa ymmärtää historiaa ja sen vaikutusta nykypäivään.

Rakennukset kantavat mukanaan aikakautensa kulttuuria. Kun säilytämme jugend-tyyliset rakennukset ja modernistiset maamerkit kaupungeissamme, säilytämme samalla yhteyden menneisyyteen ja sen vaikutuksiin. Tämä jatkuvuus on tärkeää, sillä se auttaa meitä ymmärtämään kaupunkien kehitystä ja arvostamaan eri aikakausien saavutuksia.

 

Paikallishistoria ja identiteetti

Jugendin koristeelliset rakennukset voivat olla kaupungin paikallishistorian keskeisiä tunnusmerkkejä, kun taas modernismin maamerkit kertovat teollistumisen ja modernin urbanisaation vaiheista. Nykyarkkitehtuuri puolestaan yhdistää menneisyyden ja nykyisyyden, luoden siltoja eri aikakausien välillä. Se myös kertoo isojen kaupunkien nopeasta kasvusta, tarpeesta estää ilmastonmuutosta ja lajikatoa ja kapunkikulttuurin monipuolistumisesta. Kaupungit eivät ole enää asuin- ja ostospaikkoja, vaan myös ajanvieton, viihtymisen ja elämysten paikkoja.

Kun kaupungit säilyttävät eri aikakausien arkkitehtuuria, ne samalla säilyttävät paikallista identiteettiä ja historiaa. Kaupunkikuva, jossa jugendin romanttinen estetiikka kohtaa modernismin pelkistetyn funktionaalisuuden ja nykyarkkitehtuurin innovatiivisuuden, luo ympäristön, jossa menneisyys ja nykyisyys elävät rinnakkain. Meidän aikamme näkyy meidän jälkeen tuleville arkkitehtuurin ja kulttuurin kautta.

 

Monimuotoisuuden merkitys

Kaupunkikuva ei ole staattinen, vaan se muuttuu ajan myötä. On tärkeää, että rakennusperintömme säilyttää eri aikakausien monimuotoisuuden ja kukin aikakausi luo omaa estetiikkaansa. Jugendin koristeelliset rakennukset, modernismin yksinkertaiset betonirakennukset ja nykyarkkitehtuurin ekologiset innovaatiot ovat kaikki tärkeitä kaupunkien osia.

Arvostamalla ja vaalimalla arkkitehtuurin monimuotoisuutta annamme tuleville sukupolville mahdollisuuden oppia ja inspiroitua menneisyyden taiteellisista ja teknologisista saavutuksista. Näin kaupunkikuva säilyttää rikkaan ja kerroksellisen identiteetin, joka heijastaa elävästi historiaa ja kehitystä.

Eri tyylisuunnat taiteissa, kuten arkkitehtuurissa, eivät ole vain eri aikakausien rakennustyylejä – ne ovat aikansa peilejä, jotka heijastavat taidetta, teknologiaa ja yhteiskuntaa. Kaupunkikuvan kerroksellisuus tekee kaupungin historiasta elävää. Tyylien vaaliminen ja säilyttäminen ei ole vain kulttuuriperinnön suojelemista, vaan myös tapa kunnioittaa ja ymmärtää, mistä nykyinen kaupunki on tullut ja minne se on kehittymässä.

 

TEKSTI Kalle Euro, toiminnanjohtaja, ATL