Laadukas arkkitehtuuri tuottaa taloudellista hyötyä erityisesti välillisesti eli sosiaalisten hyötyjen, terveyshyötyjen ja ympäristöön liittyvien hyötyjen kautta.
Eri tutkimuksissa myös Suomessa on havaittu, että hyvä suunnittelu ja arkkitehtuurin laatu voivat itsessään nostaa rakennusten ja asuntojen arvoa. Esimerkiksi Etelä-Helsingissä arkkitehtien suunnittelemien rakennusten asuntojen arvo on järjestään suurempi kuin muiden asuntojen vuonna 2015 Lönnqvistin tekemän tutkimuksen mukaan.
Tekniikan tohtori Janne Pihlajaniemen väitöskirjan mukaan taas “Arkkitehtonisella laadulla on havaittava yhteys asuntojen hintoihin. Sekä rakennussuunnittelijan koulutukseen, kokemukseen että ansioituneisuuteen liitettyjen muuttujien havaitaan tutkimuksessa olevan asuntojen hintaa nostavia tekijöitä. Myös rakennuksen arkkitehtoninen tyyli ja arkkitehtoninen arvostus osoittavat selkeän yhteyden asuntojen hintoihin. Niin ikään arkkitehtoniselle näkymälle löydetään suoritetuissa analyyseissä selkeä asuntojen hinnoissa havaittava preemio eli hintaero.”
Tanskalaisessa 46.000 asukkaan Helsingörin kaupungissa taas on mitattu vuonna 2010 valmistunen uuden kulttuurikortteliston, Kulturværftetin tuomia hyötyjä kaupungille.
Kaupungin vanha telakka-alue muutettiin 17 000 neliön kulttuuri- ja tietokeskukseksi, joka sisältää konserttisaleja, showroomeja, konferenssitiloja ja julkisen kirjaston.
Suunnittelun luomaa arvoa dokumentoitiin haastattelututkimuksella käyttäjien parissa.
Tutkimuksen perusteella kävijät näkivät, että rakennus tarjoaa inspiroivan ympäristön yhteistyölle, tiedon jakamiselle ja sosiaaliselle monimuotoisuudelle. Kulturværftetissa vierailee yli 750 000 ihmistä vuodessa ja kirjasto on yksi vierailluimmista koko Tanskassa ja on siten hyödyttänyt koko Helsingörin kaupunkia.
Rakennuksen arkkitehtuuri on auttanut kaupunkia kehittymään telakkakaupungista kulttuurikaupungiksi. Kulturværftetista on tullut yksi Tanskan puhutuimmista kulttuurikeskuksista ja se on saanut yli 13 700 mainintaa Tanskan mediassa rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Kulturværftetista on tullut Helsingörin kaupungin merkittävin kulttuurikohde. Vierailijat olivat tuottaneet 27 800 000 DKK kaupungille Helsingörin hotellien, ravintoloiden ja kauppojen kautta vuoteen 2020 mennessä.
Kulturværftetista on myös parantanut Helsingörin mainetta kansainvälisesti. New York Times ylisti kaupunkia vuonna 2014 yhdeksi maailman merkittävimmistä matkakohteista. Kirjasto on yksi ainoastaan neljästä eurooppalaisesta kirjastosta, jotka ovat saaneet korkeimman ”exceptional” –arvion Library Ranking Europelta.
Tässä muutama esimerkki hyvän arkkitehtuurin tuomasta arvosta rakennuttajalleen ja omistajilleen. Tulen jatkamaan blogissani näiden esimerkkien esille nostoa, sillä hyvä suunnittelu kannattaa. Siksi siitä kannattaa keskustella!
Kalle Euro
toiminnanjohtaja
ATL