Kuntien suunnittelupalvelujen hankintaosaaminen tuntuu olevan heikentynyt. Jäsenistömme ottaa yhä enemmän yhteyttä ongelmallisten suunnittelupalveluhankintojen takia. Tuntuu, että hankintoja tekevät nykyisin lähinnä hankintajuristit, jotka toki osaavat hankintalain, mutta eivät aina ymmärrä, mitä ovat arkkitehtitoimistolta hankkimassa. Toisaalta hankitayksiköitäkin on vain isoimmissa kaupungeissa, joten pienemmissä kunnissa osaaminen on hyvin pitkälti yksittäisistä virkamiehistä kiinni.
Käyn tässä muutamia yleisimpiä haasteita läpi.
Tekijänoikeudet
Nykyään tulee vastaan suunnittelupalveluhankintoja, joissa vaaditaan suunnitelmien tekijänoikeuksia tilaajalle. Tämä siis merkitsisi sitä, että luovan tuotteen käyttö- ja samalla tuotto-oikeudet annettaisiin pois tekijältä tilaajalle. Tekijänoikeuslaki ja KSE eivät tunnista tällaista toimintatapaa. Tekijänoikeudet säilyvät tekijällä ja tilaaja saa käyttää suunnitelmaa rajatusti korvausta vastaan.
Luonnosvaatimukset
Yhä useammin tilaaja vaatii luonnoksia, myös L1-tason luonnoksia, hankinta-asiakirjoissa. Tämä kertoo varsin paljon siitä, kuinka vaihtelevasti hankintoja tekevät ymmärtävät suunnittelutyötä, jota ovat tilaamassa. Luonnokset ovat vaativia ja työläitä, jopa viikkojen työmäärän vaativia töitä. Lisäksi ne sisältävät työn luovan idean. Kun näitä vaaditaan, pyydetään hakijoilta ilmaiseksi arkkitehtien luovaa ydinosaamista. Jos halutaan ideoita ennen lopullista päätöstä, on järjestettävä arkkitehtuurikilpailu. Se on virallinen suunnitteluhankintamuoto, joka on tarkoitettu ideoiden kilpailutukseen.
Referenssiajat
On melko luonnollista, että hankintapyynnöissä pyydetään hakijoiden referenssejä. Näitä pyydettäessä vaaditaan kuitenkin usein hyvin tiukkoja aikarajoja suunnittelijoilta. Suomi on pieni maa ja suunnittelumarkkina on rajallinen. Suomalaiset arkkitehtitoimistot ovat myös pieniä. Rakennusprojektit taas saattavat kestää useita vuosia. Toimisto, joka on suunnitellut useitakin päiväkoteja, saattaa tehdä välillä joitakin suuria, vuosien pituisia muita suunnitteluprojekteja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimisto menettäisi päiväkotisuunnitteluosaamistaan tänä aikana.
Liian tiukat referenssivaatimukset heikentävät markkinoita. Yhä harvemmat toimistot voivat osallistua kullekin rakentamissektorille rajausten johdosta. Tämä ei ole tilaajienkaan etu. Vaihtuvuus ja laaja valikoima tarjoajia on hyvä kaikkien markkinaosapuolien kannalta.
Arkkitehtuurikilpailujen ja muunlaisten kilpailutusten käyttö
Arkkitehtuurikilpailu (virallisesti suunnittelukilpailu) on yksi virallinen suunnitteluhankintamuoto. Sen tarkoituksena on kilpailuttaa suunnitelmia ja ideoita. Kilpailun rajauksissa päätetään, mitä haetaan ja näiden rajausten mukaan osallistujat tekevät ehdotuksensa. Rajausten on oltava tietysti kaikille samat kilpailun alusta loppuun. SAFA tarjoaa asiantuntijapalveluja arkkitehtuurikilpailujen järjestäjille ja toimii kilpailuprosessissa puolueettomana asiantuntijana.
Luonnollisesti suunnitteluhankinnoissa ja muissa vastaavissa prosesseissa sääntöjen pitää olla alusta loppuun kaikille samat. Oli kyseessä tontinluovutuskilpailu tai kaupungin ruokapalvelujen kilpailutus, vaatimukset laaditaan etukäteen, niiden mukaan tehdään tarjoukset ja ne parhaiten täyttävä ehdotus valitaan – tai sitten päätetään olla valitsematta mitään.
Ei ole kestävää, että kunta voisi lähteä muuttamaan sääntöjä mieltymystensä mukaan, kun tarjoukset on jätetty, tai olla piittaamatta itse tekemistään säännöistä. Tällaiset hankinnat ovat vastuuttomia ja niitä pitäisi tarkastella markkinaoikeuden näkökulmasta.
Kalle Euro
toiminnanjohtaja
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL