Halvin on harvoin halvin

– suunnittelun painottaminen hankinnoissa tuo suurimman kokonaishyödyn

 

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran MustRead-uutiskirjeessä (kaupalllinen yhteistyö) 14.9.2023

Tausta. Julkisissa rakennushankkeissa määräävä tekijä on monesti rakentamisen hinta.

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro: “Rakennuksen elinkaaren kustannuksista valtaosa tulee käytöstä. Tästä huolimatta jo ennen rakentamista pyritään etsimään säästöjä suunnittelusta, jolla taas on suuri vaikutus niin käytönaikaisiin ja rakentamisen kustannuksiin kuin ympäristöjalanjälkeenkin.”

Numeroina. Rakennuksen elinkaaren kustannuksista

• 60–80 prosenttia tulee käytöstä
• 20–40 prosenttia rakentamisesta, josta
• noin 2 prosenttia suunnittelusta.

 

Mihin suunnittelu vaikuttaa? “Arkkitehtuuri on huolellista ongelmien ratkaisua, jossa etsitään rakennukselle mahdollisimman hyvä

• käytettävyys
• taloudellisuus
• ekologisuus
• esteettisyys.”

Käytännössä arkkitehtuuri vaikuttaa muun muassa siihen, miten paljon rakennus käyttää energiaa lämmitykseen tai viilennykseen, miten paljon sairaalassa joudutaan kävelemään ja miten koulu kestää aikaa ja kulutusta.

Pallo on ostajalla. Kalle Euron mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana hankintaosaaminen on vähentynyt ja hinnan rooli kasvanut.

“Monissa kunnissa ja kaupungeissa hankintayksiköt ovat keskittyneet yleisesti hankintaan, mutta substanssiosaaminen on vähissä. Tämä olisi kuitenkin kriittisen tärkeää erityisesti rakennustöitä hankittaessa.”

Mikä neuvoksi? “Hankinnoissa pitäisi antaa enemmän tilaa laadulliselle arvioinnille eikä tyytyä vain halvimpaan makkaraan. Laadukas suunnittelu ottaa aikaa mutta maksaa itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä. Lopputulos on parempi niin kustannusten, rakennuksen käyttäjien kuin ympäristönkin kannalta.”

 

Kunnianhimo kannattaa – neljä vinkkiä rakennustyön tilaajalle

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro: “Suunnittelu on aina ajatustyötä, joka ottaa aikaa. Hyvän lopputuloksen kannalta myös tilaajan aktiivisuudella on suuri merkitys.”

Tavoitteet korkealle. Suomalaisissa julkisissa rakennushankkeissa on turhan tavallista, että tilaajan rooli jää passiiviseksi. “Olen sitä mieltä, että tilaajan pitäisi tietää suuret suunnat ja mitä oikeasti ollaan tavoittelemassa. Mitä enemmän on kiinnostusta tehdä parempaa, sitä parempaa saadaan aikaan.”

Käytännössä:

• Olennaista on tilaajan ja arkkitehdin hyvä yhteistyö.
• Kun arkkitehti ymmärtää, mitä tavoitellaan, hän voi tarjota uusia, raikkaita näkökulmia ja ratkaisuja.
• Projektin edetessä ongelmanratkaisu helpottuu, kun tavoitteet ovat selvät.

“Uudet ajatukset ja innovaatiot syntyvät hanketta suunniteltaessa ja yhteistyössä tilaajan ja rakennuttajan kanssa. Jos suunnittelulle ei anneta aikaa, uudet ideat jäävät syntymättä.”

Paineita rakentamiseen. Kaupungistuminen ja rakennemuutos koskettavat suuresti olemassa olevaa rakennuskantaa. “Tällä hetkellä on paljon painetta kouluissa ja terveydenhuollon rakennuksissa.”

• Rakennukset alkavat olla sen ikäisiä, että ne eivät pysty palvelemaan uusia tarpeita.
• Isot kaupungit ovat kasvaneet, ja tilojen kapasiteetti tulee vastaan.
• Tuoreet hyvinvointialueet tuovat oman lisänsä rakennuskannan uusimistarpeisiin.

“On suuri riski, että tässä tilanteessa tehdään hätiköityjä tilapäisratkaisuja sen sijaan, että katsottaisiin elinkaarta pidemmällä tähtäimellä ja panostettaisiin suunnitteluun.”

Neljä vinkkiä tilaajille. Kalle Euro:

1. “Suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa ja rahaa. Siihen laitettu raha saadaan takaisin korkoineen elinkaaren aikana.
2. Arkkitehtuurin laatu ei tarkoita vain estetiikkaa, vaan se on myös käytettävyyttä, taloudellisuutta ja ekologiaa.
3. Rakentamisen tilaamisessa on hyvä käyttää mahdollisimman paljon rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisia.
4. Kilpailutukset ja arkkitehtuurikilpailut ovat hyviä tapoja saada hyvää laatua ja uusia ideoita.”