Koronaviruksen aiheuttama talousshokki on saanut sekä ihmiset että organisaatiot ymmälleen. Alun äimistys on muuttunut varovaiseen, hapuilevaan kokeiluun, mitä on tapahtumassa ja mihin oman organisaation tulee ryhtyä. Yritykset näkevät, että pyörät on pidettävä pyörimässä, mutta julkisella puolella ollaan ymmärrettävistä syistä orientoiduttu estämään kriisin terveydellisten vaikutusten muuttumista katastrofiksi.
Julkisella sektorilla, erityisesti kunnilla, on kuitenkin myös iso rooli taloudellisen kriisin ratkaisussa. Hallitus on tehnyt jo useiden miljardien apupaketteja yrityksille auttaakseen niitä pääsemään pahimman yli. Tämä on tärkeää ja vähintään yhtä tärkeää on pitää huolta, että apua saavat pienet ja keskisuuret yritykset mikroyrittäjiä myöten.
Kuntien on pidettävä vauhtia yllä. Viranomaispäätösten on synnyttävä ripeästi, ettei vaikeassa tilanteessa tule yrityksille kalliita hidastuksia hankkeiden käynnistymisissä tai niiden etenemisessä. On myös syytä pitää huolta, että suunniteltuja ja ajankohtaisia rakennushankkeita käynnistetään, vaikka tulevaisuus onkin osin sumuinen. Mitä hitaammin ja vähemmän päätöksiä syntyy, sitä suurempi on talouden kuoppa.
Nyt on myös aika kiinnittää huomiota hankintojen pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Laadun painottaminen hankinnoissa on aina merkityksellistä. Hankintakriteerien muuttaminen kriisin keskellä keskitettyjä ja isoja hankintoja suosiviksi olisi vaarallista pienille tarjoajille. Jotta tilaajille tärkeä laadukas ja monipuolinen tarjonta säilyy, tulee hankinnoissa aina huomioida eri kokoisten tarjoajien mahdollisuus osallistua kilpailuihin – erityisesti kriisitilanteessa.