Arvon ajurit antiikista nykyiseen
Arkkitehtuuri oli jo kauan sitten keskeinen ja välttämätön rakennetun ympäristön arvon lähde. Aloite oli usein yläluokkainen, Mecenas antoi nimenkin mesenaattitoiminnalle. Rakennettua kauneutta ei yksinkertaisesti voinut olla ilman arkkitehtuuria. Arvoa ei voinut olla ilman kauneutta. Näin oli jo ainakin 2000 vuotta sitten, todennäköisesti kauemminkin. Maallikon (jollaiseksi luen itsenikin) mielessä arkkitehti on aina ollut kauneuden ja luovuuden sanansaattaja, ikään kuin kauneuden ja hyvän miljöön tuottaja.
Sama näkemys säilyi voimakkaana, kun valtiot ja kaupungit ja uskontokunnat alkoivat rakentaa ympäristöämme. Muistamme vielä arkkitehtejä satojen vuosien takaa. Parhaat arkkitehdit ovat muuttuneet kuolemattomiksi teostensa kautta. Tätä kautta kesti niin kauan kuin arkkitehtoniset tuotteet eivät nousseet myyntiä varten.
Muutos nykyiseen ei ole ollut äkillinen. Taloudellinen toiminta säilytti pitkään myös arkkitehtoniset tavoitteensa, muistetaan vaikkapa kotimaamme nykypäivään säilyneitä ruukkimiljöitä tai viime vuosisadan alun tai edellisen lopun konserttitaloja, sairaaloita. Jopa 60-luvun betonilähiöistä muistamme ainakin muutaman arkkitehdin nimeltä. Muutoksen meni varmaankin sata vuotta, siksi sen seurauksia on ollut vaikea hahmottaa.
Nykyaikana rakentamisen arvon ajurit ovat sopeutuneet läntisen maailman yleiseen kehitykseen. Arvot perustuvat yhä useammin odotuksiin, pörssikurssit liikkuvat liukkaasti ylös ja alas, usein reaalitaloudesta riippumatta. Rakentamista ajavat sijoittajien tuottovaatimukset, jossa usein ajureina ovat monistettavuus, hallittavuus ja skaalautuvuus ja korkeat pääoman tuottovaatimukset. Viimeksi mainittu johtaa automaattisesti suunnitteluhorisonttien lyhenemiseen, minkä usein näemme rakennusten hämmästyttävän lyhyenä käyttöikänä. Yksilöllisellä luovuudella ei ole entistä sijaansa tällaisessa arvoketjussa ja se onkin joutunut hakemaan paikkaansa arvoketjun myöhäisemmistä vaiheista, mikä haastaa arkkitehtuuriammatin hakemaan uusia toimintamalleja vahvemman vaikuttavuuden ja paremman ansainnan varmistamiseksi.
Tätä tukevan syvemmän ymmärryksen rakentamiseksi ja kehittämiseksi olemme jälleen järjestämässä koulutusta ATL:n kanssa helmikuussa. Tervetuloa mukaan.
Antti Paasio, liiketaloustieteen professori, emeritus
