Arkkitehtuurin kansainvälinen kieli
Viime viikolla YLE uutisoi suomalaisten arkkitehtitoimistojen kansainvälisistä projekteista. Suomen toimistoista 10-15 tekee aktiivisesti töitä muualla kuin Suomessa. Määrä on pienehkö, mutta työt ovat näkyviä. Lahdelma & Mahlamäen Varsovan ja Vilnan Juutalaismuseot, ALA:n Kristiansandin Kilde, PES-arkkitehtien Fuzhoun kulttuurikeskus ja Siggen hotellilaajennus Persianlahdella ovat esimerkkejä näyttävistä töistä, jotka herättävät huomiota rakennusaikana ja käytössä.
Suomalainen arkkitehtuurin kansainvälinen perinne on pitkä. Eliel ja Eero Saarisen, Alvar Aallon ja Viljo Revellin jälkeen suomalaisia arkkitehteja on ollut maailmalla työssä jatkuvasti. Perintö on hieno, mutta niin ovat tulevaisuuden mahdollisuudetkin. Arkkitehtitoimistojen osaaminen on Suomessa kovaa yhä edelleen.
Arkkitehtuurin kansainvälistymisen merkitys ei jää siihen, että sen kautta suomalainen osaaminen näkyy maailmalla. Kysymys on työpaikoista ja vientitulosta, mutta myös suojautumisesta suhdannevaihteluilta ja kansainväliseltä kilpailulta. Suomi on niin pieni maa, että arkkitehtitoimistokentän kannattaa kasvaa kotimaataan suuremmaksi.
Suomen rakennusmarkkina on pienen kokonsa vuoksi hyvin suhdanneherkkä. Erityisesti 1990-luvun laman aikana rakentaminen pysähtyi lähes täysin. Myös arkkitehtitoimistoilla oli erittäin vaikeat ajat ja osa niistä lähti etsimään töitä ulkomailta. Esimerkiksi PES-arkkitehtien kansainvälistyminen lähti liikkeelle tästä. Kun toimistoilla on tukijalka Suomen rajojen ulkopuolella, Suomen sisäiset vaihtelut eivät ole niin kriittisiä.
Euroopan unionin sisämarkkinat rakentuvat koko ajan myös suunnittelualalla. Suuria kansainvälisiä suunnittelun sekatavarakauppoja on rantautunut Suomeenkin. Suurimmat pohjoismaiset arkkitehtitoimistot työllistävät yli tuhat henkeä, kun Suomen kaikki toimistot jäävät alle sadan hengen. Kansainvälistyminen suojaisi suomalaisia toimistoja ulkoa tulevilta isojen resurssien toimistoilta. Kansainvälistyminen ei siis ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys.
Kansainvälistymiseen ei voida pakottaa ketään. Suomessa töitä on ollut viime vuosina enemmän kuin tarpeeksi ja arkkitehdeista on pulaa. Töitä tekeviä käsipareja tuntuu olevan liian vähän projektityöhönkin. Tästä huolimatta juuri nyt, kun ala voi hyvin, pitäisi kyetä kehittymään. Arkkitehtien määrän lisääminen niin koulutuksen kuin ulkomaisen työvoiman kautta on elintärkeää alamme kehitykselle.
ATL järjesti kesällä 2018 kansainvälistymisseminaarin jäsenistölleen. Innokkaita toimistoja oli hyvä määrä. Arkkitehtitoimistoilla on kiireestä huolimatta halua kehittää ja kasvattaa toimintaansa.
Miten kansainvälistymistä arkkitehtitoimialalla voidaan edistää?
Kansainväliset arkkitehtuurikilpailut ovat perinteinen ja hyvä tie. Suomeen olisi hyvä saada palvelu, joka aktiivisesti seuraisi maailman kilpailuja ja referoisi niitä suomalaisille toimistoille. Isoilla toimistoilla on tämän tyyppistä työtä tekeviä henkilöitä itsellään, mutta pienet toimistot eivät siihen kykene.
Kilpailuissa menestyneitä toimistoja pitäisi tukea ja auttaa etabloitumaan markkinoille, johon ovat voittotyötä tekemässä. Tässä vaiheessa apu on arvokasta ja mahdollisuus saada enemmän jalansijaa markkinoilta on suurin.
Erilaisten osaamiskonsortioiden luominen esimerkiksi sairaala- tai koulutusosaamisen ympärille auttaisi vientiä monialaisesti. Rakentajat, erikoislaitteiden ja ohjelmistojen tuottajat, toimialaosaajat ja suunnittelijat voivat tarjota kokonaisen paketin suomalaisen osaamisen pohjalta.
Perinteiset vienninedistämistoimet pitää saada suunnattua myös palveluihin ja luoville aloille. Suomessa tuntuu yhä elävän ajatus tuoteviennin erinomaisuudesta. Palveluvientiä harjoitetaan erittäin paljon niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin ja muissa Pohjoismaissa ollaan palveluviennissä hyvinkin pitkällä. Business Finlandin ja lähetystöverkon hyödyntäminen sekä palveluviennin edistäminen työ- ja elinkeinoministeriön kautta entistä suuremmin panostuksin toisi paljon hyötyä valtiolle.
Arkkitehtuurivienti on Suomelle mahdollisuus. Siihen kannattaa investoida.
Kalle Euro
toiminnanjohtaja
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL