Arkkitehtialan muutos ja vaikuttaminen
Julkaistu 10.11.2023
Teksti: Kalle Euro, toiminnanjohtaja
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL
”Arkkitehtiala on kokenut viime vuosina merkittäviä muutoksia ja sillä on edessään uusia haasteita ja mahdollisuuksia.”
Arkkitehtiala on kokenut viime vuosina merkittäviä muutoksia ja sillä on edessään uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa alalla tulee olemaan lisää kilpailua sekä ulkomailta että muilta konsulttialoilta. Samalla kuitenkin avautuu uusia resursseja investointien muodossa, jotka voivat tukea alan kehitystä. Tämä muutos edellyttää alalta uusiutumista ja kykyä vastata kilpailuun.
Yksi olennainen seikka on huomata, että lisäresursseilla on potentiaalia hyödyttää arkkitehtitoimistoja. Tämä havainto on tehty muilla toimialoilla sekä muiden maiden arkkitehtuurialoilla. Lisäresursseilla on mahdollista kehittää yrityksiä, niiden osaamista ja laajentua uusille alueille mielenkiintoisiin hankkeisiin. Tämän seurauksena on syntynyt useita maailman huippu arkkitehtitoimistoja. Voidaan sanoa, että kehittyäkseen ja menestyäkseen jatkossakin myös Suomessa on suomalaisten toimistojen kyettävä kehittymään ja saamaan työhönsä lisää resursseja.
On olennaista ymmärtää, että suomalainen arkkitehtuuri ei voi säilyä eristäytyneenä kotimaisiin kehyksiinsä ja jatkaa toimintaansa ennallaan. Säilyttääkseen yhteistyömahdollisuutensa muun rakennusalan ja eteenpäin suuntautuvan elinkeinoelämän kanssa, arkkitehtuurin on välttämätöntä sopeutua muuttuvaan ympäristöön ja kehittyä. Jos Suomesta ei sopivaa suunnittelijaa löydy, on tarjolla suunnittelupalveluita useilta eri toimialoilta ja monista eri maista, ja Euroopan unionin vapaan palveluiden liikkuvuuden maailmassa näitä palveluita on saatavilla vaivattomasti. Jo nyt Suomessa tarjouskilpailuihin osallistuu toimistoja hyvinkin usein esimerkiksi Virosta ja muista Pohjoismaista. Tämä ei muutu, vaikka suomalaiset arkkitehtuuritoimijat menisivät nälkälakkoon tai kahlitsisivat itsensä eduskuntatalon pylväisiin.
Suomalaisen arkkitehtuurin on ymmärrettävä globaali näkökulma, otettava vastaan uusia kilpailijoita ja valmistauduttava tarjoamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja yhä laajenevassa arkkitehtuuritarjonnassa. Tämä on olennaista alan säilyttämiseksi vaikuttavana toimijana rakennetun ympäristön kehittämisessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Mikäli ala ei kykene tähän, sen riskinä on menettää asemaansa Suomessa ja mahdollisuutensa ylläpitää merkittävää osuuttaan rakennusalalla. Alan elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii nöyryyttä ja avoimuutta uusille ideoille ja yhteistyölle.
”Arkkitehtitoimistoihin sijoittavien yritysten intresseissä ei ole heikentää arkkitehtuurin laatua.”
On myös tärkeää ymmärtää, että arkkitehtitoimistoihin sijoittavien yritysten intresseissä ei ole heikentää arkkitehtuurin laatua. Päinvastoin, laadukkaat suunnitelmat ja hankkeet tukevat niiden sijoitusten arvoa. Toimialajärjestöjen toimintaan osallistuminen ei ole näille yrityksille tarpeellista, sillä niissä ei käsitellä omistukseen, organisaatioiden toimintaan tai hankkeisiin liittyviä asioita.
Selvitin muutaman arkkitehtitoimistoalaa muistuttavan alan ATL:ää vastaavan järjestön hallitusten kokoonpanoa. Suunnittelu- ja konsulttialan järjestö SKOL:issa, hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen yhteistyöjärjestö Halissa, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomissa ja Suomen Start up-yhteisössä ei missään ole ainoatakaan sijoittajaa hakeutunut järjestöjen hallitukseen, vaan niitä johtavat toimialan ammattilaiset. Näin vaikka kullakin noista aloista on investointeja yrityksiin tehty jo pitkään ja paljon arkkitehtitoimistoalaa runsaammin.
Lopuksi on syytä korostaa, että arkkitehtialan vaikutusvalta sen jäsenten toimintaympäristöön on keskeinen osa sen menestystä. Sen vuoksi ATL on perustettu ja sitä työtä ATL on varsin menestyksekkäästi tehnyt. Jos ala menettää vaikuttavuuttaan, se saattaa kutistua niin pieneksi, ettei sillä enää ole merkitystä. On tärkeää ymmärtää alan rooli yhteiskunnassa ja pyrkiä säilyttämään sen vaikutusvalta ja merkitys tulevaisuudessa.
Arkkitehtitoimistoilla on kaikki edellytykset kasvaa ja menestyä Suomessa ja myös Suomen ulkopuolella. Se edellyttää kuitenkin uusiutumista ja toimintaympäristön muutoksen ymmärtämistä. Maailma ympärillämme on erilainen kuin 1950-, 1970-, 1990- tai jopa 2010-luvulla. Muutosta emme voi estää, mutta siihen sopeutumisen välineiden tulee olla ajanmukaiset.