Kaisa-talo
Arkkitehtuurisuunnittelu Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
Tilaaja Helsingin Yliopisto
Urakoitsija SRV
Sijainti Kaisaniemenkatu 5, Kaisaniemi, Helsinki
Laajuus 30 300 m.
Valmistuminen 2012
Suunnittelu 2007 (kutsukilpailu)
Helsingin Kaisaniemeen noussut Kaisa-talo on yksi nykyarkkitehtuurin merkkiteoksista, joka asettuu ympäristöönsä vahvan luonteikkaana maamerkkinä. Julkisivun suuret ikkunat ja sisätilan ellipsin muotoiset välipohja-aukot muodostavat valoisia vyöhykkeitä, joiden ympärille suurin osa kirjaston lukupaikoista asettuu.
Kaisa-talo kokosi viiden tiedekunnan kirjastot yhteen ja loi yli miljoonaa ihmistä vuosittain palvelevan kirjaston Helsingin yliopiston keskustakampukselle. Estetiikan ja käytettävyyden lisäksi rakennus myös tehosti sekä henkilöresurssien että opiskelijoiden ajankäyttöä.
Kaisa-talon tontilla sijaitsi 1970-luvun alusta lähtien Pukeva-talona tunnettu tavara- ja paikoitustalo. Pukevan ajauduttua konkurssiin 1990-luvun laman aikana Helsingin yliopisto hankki osan tiloista käyttöönsä. Yliopiston eri tiedekuntien palvelupisteet sijaitsivat vielä pitkään 15:ssä eri toimipisteessä (*1, joka oli tuhlailevaa henkilöstöresurssien ja opiskelijoiden ajankäytön kannalta.
Kun Kaisaniementie 5:n kiinteistön tilat tulivat peruskorjausikään, yliopisto osti loputkin rakennuksesta ja keskitti viiden eri tiedekunnan kirjastopalvelut saman katon alle. Paikoitustalo suunniteltiin purettavaksi kokonaisuudessaan ja korvattavaksi uudisosalla. Olemassa olevan rakennuksen rakenteita oli tarkoitus hyödyntää uuden kirjaston rankana. (*2
Kirjastoston arkkitehtuurikilpailussa sovellettiin ensimmäistä kertaa SAFA:n kutsukilpailujärjestelyä. Osallistujat valittiin 76 ennakkoilmoittautuneen joukosta. Kymmenen ansioituneinta toimistoa kutsuttiin mukaan, 20 osallistujaa arvottiin. Nuoret tekijät menestyivät kilpailussa: ensimmäiset kolme palkintosijaa lunastivat arvalla mukaan päässeet toimistot. (*3
Uudisrakennuksen sovittaminen luontevaksi osaksi keskustan näkyvää ja olemassa olevaa korttelirakennetta oli kilpailun keskeinen haaste. Asemakaavan mukainen korttelin yhtenäinen räystäslinja ja korkeusasema tuli säilyä. (*4
Valmiin kirjaston tumma, rosoinen rukiintiiliverhous yhdistää rakennuksen korttelin vanhaan rakennuskantaan. Isoilla parabeelin muotoisilla ikkuna-avauksilla ja ruudukoidulla julkisivupinnalla rakennus erottautuu tämän päivän arkkitehtuuriksi.
Julkisivun avauksilla on kiinteä yhteys sisätilojen toiminnallisuuteen. Yhdessä keskitilan ellipsin muotoisten välipohja-aukkojen kanssa ne muodostavat valoisat vyöhykkeet, joiden ympärille suurin osa kirjaston lukupaikoista kiertyy. Muu osa rakennuksesta on muuntojoustavaa tilaa, johon on jäsennelty opiskelutiloja ja 30 hyllykilometria avokokoelmia. (*5 Kaikkiaan kirjastossa on yhteensä seitsemän maanpäällistä uudisrakennuskerrosta, jotka palvelevat yli miljoonaa käyttäjää vuosittain. Neljä peruskorjattua maanalaista kerrosta sisältävät liiketiloja. Vuorikadun sisäänkäynnin yhteydessä palvelee kahvila ja kirjakauppa. (*6 Rakennuksesta on sisäyhteys metroon ja Porthaniaan.
Voittaessaan kirjastokilpailun Anttinen Oiva Arkkitehdit oli juuri perustettu nelihenkinen toimisto. Kaisa-talo oli toimiston ensimmäinen julkinen rakennus. Kilpailun jälkeen toimisto on menestynyt lukuisissa toteutukseen edenneissä kilpailuissa. Toimisto työllistää nykyisin 22 henkeä.
1 Jouko Kunnas. Projektiuutiset. 16.11.2015.
2 Keskustakampuksen kirjasto Arkkitehtuurikilpailu 5.7-31.10.2007 Kilpailuohjelma.
3 Keskustakampuksen kirjasto Arkkitehtuurikilpailu 5.7-31.10.2007 Arvostelupöytäkirja.
4 Ibid.
5 Keskustakampuksen kirjasto Arkkitehtuurikilpailu 5.7-31.10.2007 Kilpailuohjelma.
6 Kaisa-talo esite. Helsingin yliopiston kirjasto.
Tutkimme vuoden 2018 aikana tämän kohteen arvoja. Julkaisemme tutkimustulokset loppuvuoden aikana.