Valtioneuvosto on kokoontunut kehysriiheen erittäin vaativissa olosuhteissa. Akuutti koronaepidemia pakottaa suojaamaan yhteiskuntaa ja ihmisiä kaikilla mahdollisilla toimenpiteillä tilanteessa, johon ei ole mistään mallia haettavissa. On luotava toimenpidemalleja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen olematta varmoja, onko toimenpiteiden vaikuttavuus oletettu.
Samaan aikaan on myös mietittävä, miten Suomi pääsee ulos kriisistä. Joukkotyöttömyys on saatava laskuun, mahdollisimman moni yritys on saatava pelastettua ja investointien määrä on saatava kasvuun niin pian kuin mahdollista. ATL pitää tärkeänä, että samaan aikaan kun kamppaillaan epidemiaa vastaan, pidetään kasvun edellytyksiä yllä.
ATL on laatinut hallitusohjelmatavoitteensa ennen eduskuntavaaleja. Pääministeri Marinin hallitusohjelma on tavoitteidemme näkökulmasta hyvä. Haluammekin nostaa esille toimenpiteitä, joilla Suomen talous pääsee jaloilleen ja joilla arkkitehtitoimistojen työ osaltaan auttaa Suomen taloutta nousuun.
Suomalaisia arkkitehtitoimistoja on vaivannut työvoimapula. Yliopistoarkkitehteja koulutetaan liian vähän. Laaja-alaisen, luovan ja hyvän ongelmanratkaisukyvyn tuovan koulutuksen saaneita yliopistoarkkitehteja ei voi korvata millään muulla koulutuksella, vaikka toimistojen työntekijöiden koulutuskirjo onkin monipuolistumassa.
Arkkitehtien työttömyys on yhä alle yhden prosentin, mikä käytännössä tarkoittaa täystyöllisyyttä. Lomautuksista ja mahdollisista irtisanomisista huolimatta arkkitehtialalla uuden työvoiman tarve tulee jatkumaan.
Julkisella puolella ja rakennusliikkeissä on arkkitehteja liian vähän, mikä näkyy kaavoittamisen ja rakennusvalvonnan ongelmina, mutta myös heikentyneessä osto-osaamisessa erityisesti kuntapuolella. Arkkitehtien eläköityminen on jatkossa runsasta.
ATL pitää välttämättömänä, että ennen rakennussuunnittelun koulutuspaikkojen lisäystä tai uusien koulutusvastuiden myöntämistä ammattikorkeakoulutuksessa, ministeriön tulee tehdä kattava selvitys rakennussuunnittelun työvoimatarpeesta niin nykyisen ammattikorkeakoulutuksen kuin yliopistokoulutuksen tuottamat osaajat huomioiden. ATL on valmis olemaan mukana tukemassa ja toteuttamassa kattavan selvityksen laatimista.
Julkisella sektorilla on iso rooli taloudellisen kriisin ratkaisussa. Hallitus on tehnyt jo useiden miljardien apupaketteja yrityksille auttaakseen niitä pääsemään pahimman yli. Tämä on tärkeää ja vähintään yhtä tärkeää on pitää huolta, että apua saavat pienet ja keskisuuret yritykset mikroyrittäjiä myöten.
Myös kuntien on kyettävä pitämään vauhtia yllä. Viranomaispäätösten on synnyttävä ripeästi, ettei vaikeassa tilanteessa tule yrityksille kalliita hidastuksia hankkeiden käynnistymisissä tai niiden etenemisessä. On myös syytä pitää huolta, että suunniteltuja ja ajankohtaisia rakennushankkeita käynnistetään, vaikka tulevaisuus onkin osin sumuinen. Mitä hitaammin ja vähemmän päätöksiä syntyy, sitä suurempi on talouden kuoppa. Valtion on toiminnallaan edistettävä kuntien kykyä jatkaa investointejaan.
Arkkitehtuurin kansainvälistymisen merkitys ei jää siihen, että sen kautta suomalainen osaaminen näkyy maailmalla. Kysymys on työpaikoista ja vientitulosta, mutta myös suojautumisesta suhdannevaihteluilta ja kansainväliseltä kilpailulta. Suomi on niin pieni maa, että arkkitehtitoimistokentän kannattaa kasvaa kotimaataan suuremmaksi. Kun toimistoilla on toinen jalka Suomen rajojen ulkopuolella, Suomen sisäiset vaihtelut eivät ole niin kriittisiä.
Euroopan unionin sisämarkkinat rakentuvat koko ajan myös suunnittelualalla. Suuria kansainvälisiä suunnittelun sekatavarakauppoja on rantautunut Suomeenkin. Suurimmat pohjoismaiset arkkitehtitoimistot työllistävät yli tuhat henkeä, kun Suomen kaikki toimistot jäävät alle sadan hengen. Kansainvälistyminen suojaisi suomalaisia toimistoja ulkoa tulevilta isojen resurssien suunnittelutavarataloilta. Kansainvälistyminen ei siis ole vain mahdollisuus, vaan välttämättömyys.
Kansainväliset arkkitehtuurikilpailut ovat perinteinen ja hyvä tie. Suomeen pitää saada palvelu, joka aktiivisesti seuraa maailman kilpailuja ja referoi niitä suomalaisille toimistoille. Isoilla toimistoilla on tämän tyyppistä työtä tekeviä henkilöitä itsellään, mutta pienet toimistot eivät siihen kykene.
Kilpailuissa menestyneitä toimistoja pitää tukea ja auttaa etabloitumaan markkinoille, johon ovat voittotyötä tekemässä. Tässä vaiheessa apu on arvokasta ja mahdollisuus saada enemmän jalansijaa markkinoilta on suurin.
Erilaisten osaamiskonsortioiden luominen esimerkiksi sairaala- tai koulutusosaamisen ympärille auttaa vientiä monialaisesti. Rakentajat, erikoislaitteiden ja ohjelmistojen tuottajat, toimialaosaajat ja suunnittelijat voivat tarjota kokonaisen paketin suomalaisen osaamisen pohjalta.
Perinteiset vienninedistämistoimet pitää saada suunnattua myös palveluihin ja luoville aloille. Suomessa tuntuu yhä elävän ajatus tuoteviennin erinomaisuudesta. Palveluvientiä harjoitetaan erittäin paljon niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin, myös muissa Pohjoismaissa ollaan palveluviennissä hyvinkin pitkällä. Business Finlandin ja lähetystöverkon hyödyntäminen sekä palveluviennin edistäminen työ- ja elinkeinoministeriön kautta entistä suuremmin panostuksin toisi selkeitä hyötyjä valtiolle.
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteena Arkkitehtuuri- ja designmuseon edistäminen. Myös Helsingin kaupunki on sitoutunut uuden museon toteutukseen, mikäli valtio lähtee hankkeeseen mukaan. Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL näkee, että uusi museo olisi erittäin tärkeä apu arkkitehtuurin kansainvälistymiselle. Suomen arkkitehtitoimistot ovat kansainvälisesti arvostettuja ja uusi museo raikkaalla museokonseptilla toimisi suomalaisen arkkitehtuurin näyteikkunana sekä konkreettisesti että virtuaalisesti. Museo palvelisi hyvin koko Suomen arkkitehtitoimistojen kansainvälistymistarpeita ja se olisi koko toimialalle tärkeä satama kansainvälisille vesille lähdettäessä. Museohanke paitsi kiihdyttäisi pitkällä tähtäimellä arkkitehtialan kansainvälistymistä ja arkkitehtuuripalvelujen käyttöä Suomessa, se olisi myös tulevaisuusinvestointi, joka luo uskoa ja yhteishenkeä tulevaisuuden rakentamiseen.