Arkkitehtipula voi käydä Suomelle kalliiksi, kun rakentaminen viivästyy – laatukin voi heiketä

Toimittaja Aino Huilaja
Teksti julkaistu MustRead-uutiskirjeessä 19.1.2023

 

 

Tausta. Suomalaisia arkkitehtitoimistoja vaivaa ennennäkemätön työvoimapula.

• Uusia tekijöitä ei valmistu riittävää vauhtia, ja alalla vallitsee lähes täysi työllisyys.
• Käytännössä uusia tekijöitä löytyy vain muista toimistoista.

Toimitusjohtaja Sarlotta Narjus, SARC Arkkitehdit: “Jos aiemmin oli kollegiaalinen kirjoittamaton sääntö, että naapurista ei soitella työntekijöitä, niin olemme huomanneet, että valitettavasti tämä ei enää päde.”

Karuja lukuja. Arkkitehtitoimistojen liitto ATL on selvittänyt, kuinka laajasta työvoimapulasta on kyse. Selvityksen on tehnyt FCG Konsultointi.

Loppuvuodesta 2022 kerätyt tulokset häkellyttävät.

Uudisrakentaminen:

• 70 %:lla arkkitehtitoimistoista on vaikeuksia saada työvoimaa uudisrakentamisen suunnitteluun.
• 28 %:lla haasteet ovat merkittäviä.

Korjausrakentaminen:

• 77 %:lla arkkitehtitoimistoista on vaikeuksia saada työvoimaa korjausrakentamisen suunnitteluun.
• 29 %:lla haasteet ovat merkittäviä.

 

Julkinen puoli. Myös kunnilla ja kaupungeilla on vaikeuksia löytää pätevää väkeä.

• 53 %:lla rakennusvalvonnoista on vaikeuksia saada arkkitehtialan työvoimaa.
• 19 %:lla pula haittaa toimintaa merkittävästi.
• 77 %:lla maankäytön suunnittelussa on vaikeuksia saada arkkitehtialan työvoimaa.
• 41 %:lla pula haittaa toimintaa merkittävästi.

ATL:n toiminnanjohtaja Kalle Euron mukaan arkkitehtialan osaajapula käy Suomelle kalliiksi.

“Kun kaavoitus ja luvitus viivästyvät, rakentaminen hidastuu. Tuotannon hidastuminen maksaa rakennuttajille ja rakentajille paljon, samoin kunnille. Kaikki tämä näkyy talouskasvun hidastumisena.”

Sarlotta Narjus: “Arkkitehtipula johtaa lopulta jopa rakentamisen tason heikkenemiseen.”

Työvoimapulan syyt. Narjuksen mukaan taustalla on monia tekijöitä:

• Suomessa on rakennettu viime vuosina vilkkaasti.
• Arkkitehtien asiantuntijatyön määrä on lisääntynyt, ja ammattikuntaa on hajaantunut eri aloille.
• Suuret ikäluokat ovat eläköityneet.

Alan koulutusmäärää on supistettu.

 

“Suomesta voi tulla Tanskan kaltainen design-maa, mutta siihen tarvitaan lisää väkeä”

 

Lisää koulutuspaikkoja. Ratkaisut arkkitehtipulaan ovat olemassa, mutta niihin pitää myös tarttua.

Toimitusjohtaja Sarlotta Narjus, SARC Arkkitehdit:

• “Yliopistojen sisäänottomäärä on liian pieni. Koulutuspaikkoja tarvitaan lisää.
• Yksi mahdollisuus on laajentaa koulutusta nykyisten Helsingin, Tampereen ja Oulun lisäksi myös Turkuun.”

Maahanmuutto. Ulkomaisten suunnittelijoiden työllistyminen on Suomessa edelleen vaikeaa, vaikka suomalaisiin toimistoihin onkin enenevässä määrin tulijoita.

• Arkkitehtien pitää tuntea lainsäädäntö kohtuullisen hyvin, jotta suunnittelutyötä voi tehdä.
• Virallinen työskentelykieli on suomi.

Ratkaisut. Narjus:

• “Ulkomailla valmistuneille arkkitehdeille voitaisiin luoda mahdollisuus täydentää tutkintoaan Suomen lainsäädännön ja rakentamisen säädösten sekä rakentamistavan osalta.
• Espoo ja Helsinki ovat jo harkinneet, että viralliseksi kieleksi tuli englanti. Se helpottaisi ulkomaisten osaajien palkkaamista.”

Arkkitehtitoimistojen liiton toiminnanjohtaja Kalle Euro: “Arkkitehtien työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää

• mahdollistamalla englanninkieliset rakentamiseen liittyvät dokumentaatiot ja hakemukset
• poistamalla tarveharkinta osaavan työvoiman maahanmuuttoa haittaamasta.”

Suomi design-maaksi.  Suomen arkkitehtimäärä on Skandinavian pienin ja toimistot pienimpiä.

Sarlotta Narjus: “Arkkitehtuurin arvostus on meillä kasvanut, ja hyvää suunnittelua kaivataan Suomessakin enemmän.”

Silti Suomi on vielä kaukana vaikkapa Tanskasta.

• “Tanska on vanha ja laaja-alainen design-maa, jossa rakennusteollisuudessakin valmistetaan design-tuotteita.
• Arkkitehtuurivientiä on ollut järkevää tukea, kun siitä hyötyy samalla muukin tuotteisto.

Suomi voisi kasvaa Tanskan kaltaiseksi design-maaksi, mutta siihen tarvittaisiin lisää väkeä sekä laajaa panostusta.”

Kalle Euro: “Toimialaa kehittämällä pystytään saamaan jalansijaa myös ulkomaisilta markkinoilta. Suomalaisesta arkkitehtuurista voidaan rakentaa laadukas vientituote.”

 

LUE MYÖS Pula arkkitehtuurin alan osaajista uhkaa pahentua tulevina vuosina