Tukea arkkitehtitoimistojen arkeen koronavirusepidemian aikana

päivitetty 26.11.2021

Tämä sivu on ATL:n kokoama muistio arkkitehtitoimistojen työn tueksi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen keskelle. Pyrimme välittämään avoimesti vastauksia jäsentemme kysymiin kysymyksiin, tarjoamaan apua kohdennetusti arkkitehtitoimistojen arkeen ja ohjaamaan oikean tiedon äärelle.

HUOM! Emme päivitä tätä sivua enää. Korona on tullut meille jo tutummaksi: tieto päivittyy jatkuvasti ja sitä löytyy helposti. ATL toivoo kaikille toimistoille terveyttä! Etätyön tarjoamat mahdollisuudet, keskittyminen töiden äärelle ja toimistojen uudelleenjärjestäytyminen ovat voineet saada aikaan uusia vastauksia. Aika on ehkä ollut hyvä myös sisäiselle kehitykselle. Ollaan jatkossakin uteliaita ja rohkeita!

Sivun lopusta löydät yhteystietomme, meille tulleita kysymyksiä vastauksineen sekä otsikoidun linkkikirjaston, jonka kautta löydät laajemmin tietoa aiheesta. ATL suosittelee edelleen seuraamaan uutisointia, tiedotusta sekä ohjeistusta aktiivisesti myös muista virallisista lähteistä.

SAFA ja Archinfo ovat laatineet omat korona-sivunsa:
SAFA: Apua arkkitehdeille poikkeustilanteessa
Archinfo: Tukea ja tietoa koronavirusepidemian aikana

Lue myös ATL:n toiminnanjohtaja Kalle Euron kirjoitus Creative Finlandin blogissa: Kulttuuri ja pienyritykset koronan ensimmäisiä uhreja?

Kriisiaika ja toimiston talous

julkaistu 20.3.2020

On tärkeää, että kriisiaikana toimistoissa pidetään laskutus erityisen hyvin ajantasalla. Koska toimeksiantajia ja muita laskutettavia yrityksiä saattaa mennä konkurssiin, voivat laskuttamattomat saatavat jäädä saamatta. Kaikissa tällaisissa tapauksissa ATL:n jäseniä auttaa asianajotoimisto Susiluodossa asianajajat Mari Lampenius ja Petra Uusitalo.

Kriisiaikana on toimistojen hyvä tehdä töitä normaaliakin aktiivisemmin. Yrityksen ja työpaikkojen säilyminen on koko henkilöstön yhteinen asia. Mitä enemmän laskutusta saadaan aikaan, sitä paremmin yritykset kestävät yli vaikean tilanteen, kun sairastapauksia alkaa tulla.

Yhteisen hyvän talkoohengen luominen, työnteon tehostaminen ja jopa projektien aikataulujen mahdollinen tiivistäminen ovat kriisiajan selviytymisen varmistajia. Ne parantavat yrityksen puskureita, jos tilaukset pysähtyvät hetkeksi.

Kiitämme lämpimästi jäseniämme aktiivisesta yhteydenpidosta ja yhteistyöstä yhteisen haasteen ratkomisessa!

Turvallisuus

päivitetty 17.3.2020

Muista tämä myös koronaepidemian laannuttua:
Flunssaoireinen henkilökunnan jäsen ei saa tulla työpaikalle missään tilanteessa.

Kun työntekijä sairastuu, kotona sairastaminen estää tartuttamasta muita työntekijöitä.

Riskiryhmään kuuluvaa työntekijää tulee suojella.

Lähteet ja lisätietoja: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-yrityksille, https://valtioneuvosto.fi/etusivu

Toimintaohjeet toimistolla työskenneltäessä

päivitetty 20.3.2020

Mikäli töiden tekoa jatketaan toimistolla, tulee ihmisten väliseen etäisyyteen sekä ihmismäärän rajoittamiseen kiinnittää erityistä huomiota.

Varmistakaa, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta.

käsienpesu
käsihuuhteet
kahvihuoneen hygienia
työvälineet puhtaina
puhdistusvälineet helposti saatavilla
fyysinen etäisyys toisiin henkilökunnan jäseniin

ATL suosittelee huomioimaan käyttämänne siivouspalvelun ohjeistamisen ja mahdollisen lisäajan tarpeen siivouksessa. Tarvittaessa tihentäkää siivousvälejä tai ajoittakaa niitä toisin.

Lähteet ja lisätietoja: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-yrityksille

Etätyö

päivitetty 17.3.2020

ATL suosittelee etätyötä ensisijaiseksi työnteon muodoksi, kun siihen on mahdollisuus. Monelle toimistolle etätyö on jo arkipäivää – mutta yhtä moni toimisto ottaa etätyön tavat käyttöön vasta nyt. Etätyö on pätevä vaihtoehto toimistossa tehdylle työpäivälle – parhaimmillaan jopa tehokkaampi työn muoto, kuin toimiston kiireessä vietetty päivä. Luota, rohkaise ja kannusta henkilökuntaa löytämään parhaat etätyön käytännöt yhdessä kokemuksia jakaen. Yhteyttä voi pitää niin puhelimitse kuin erilaisin nettisovelluksin. Sopikaa vaikka kalenteritapahtuma ja juokaa iltapäiväkahvit etäkokouksen muodossa.

Valtioneuvoston suosituksen mukaan ihmisten pitäisi kokoontua niin vähän kuin mahdollista ja tämä koskee myös työpaikkaa. Etätyötä tulisi käyttää niin paljon kuin se on mahdollista. Työnantaja voi määrätä työntekijän etätyöhön. Jos työnantaja määrää työntekijän kotiin töihin, mutta työtä ei ole osoittaa, palkanmaksuvelvollisuus on työsopimuslain 12 luvun 2 § 2. momentin mukaisesti enintään 14 päivän ajan.

Lähteet ja lisätietoja: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

TTL:n ohjeet etätöihin: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon

Vuorotyö

päivitetty 17.3.2020

ATL suosittelee huomioimaan myös vapaaehtoisen vuorotyön mahdollisuuden toimistossanne. Tällä voi vaikuttaa merkittävästi työntekijämäärään toimistolla. Ottakaa käyttöön tarvittaessa aamu- , ilta- ja viikonloppuvuorot. Pohtikaa erilaisia aikataulujoustoja ja vuorojen mahdollisuuksia yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhdessä keskustellen vuorotyön ratkaisuista saattaa löytyä hienoja ratkaisuja toimiston työn ylläpitämiseksi – mutta yhtälailla myös henkilökunnan kodin arjen helpottamiseksi.

Poissaolo töistä

päivitetty 19.3.2020

Mikäli työntekijä on saurastunut koronavirukseen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaisesti.

Epidemian aikana on suositeltavaa käyttää ns. omailmoitusmenettelyä, jolloin oma ilmoitus esimiehelle tietyistä sairauspoissaolon syistä on riittävä.

Voiko työntekijä olla poissa töistä, jos hän asuu samassa taloudessa (vakavasti) koronavirukseen sairastuneen kanssa?

Jollei työntekijä voi työtehtäviensä vuoksi tehdä etätyötä, työntekijä voinee tässä tapauksessa olla töistä pois työsopimuslain 4 luvun 7a §:n tai vastaavan työehtosopimusmääräyksen nojalla, jolloin työntekijä ei tee työtä. Poissaoloaika on tällöin palkatonta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen ovat lomapäivien, saldovapaiden tai muiden vapaiden käyttö.

Voiko työntekijä koulujen sulkeuduttua jäädä kotiin hoitamaan lastaan?

Jos työntekijä joutuu jäämään hoitamaan lastaan kotiin koulujen sulkemisen vuoksi, työsopimuslain 2 luvun 12 § ei sovellu, koska työ ei esty työpaikalla, vaan työn tekeminen estyy koulujen sulkemisen vuoksi. Tilanteeseen soveltuu työsopimuslain 4 luvun 7 § (poissaolo pakottavista perhesyistä) tai sitä vastaavat työehtosopimusmääräykset.

Lähteet ja lisätietoja: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Vuosiloma

päivitetty 19.3.2020

Vuosiloman kertyminen

Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4) kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.

Toistaiseksi on epäselvää, kertyykö vuosilomaa, jos kyseessä on ulkomaisen viranomaisen antama määräys. Ohjeistusta täydennetään tältä osin mahdollisuuksien mukaan myöhemmin.

Työnantajalla ei ole oikeutta koronan vuoksi siirtää tai peruuttaa jo myönnettyä vuosilomaa muuta kuin tietyillä julkisen sektorin aloilla (valmiuslain nojalla annetun asetuksen perusteella.) Korona-tilanne ei myöskään oikeuta työntekijää perumaan jo myönnettyä lomaa. Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen, menetellään loman osalta vuosilomalain mukaisesti aivan kuten missä tahansa muussa sairaustapauksessa.

lähteet/lisätietoja: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Työnteon estyminen

päivitetty 19.3.2020

Työnteko estyy esimerkiksi sen vuoksi, että asiakkaat vähenevät koronavirustartunnan riskin vuoksi tai toimeksiannot vähenevät tai loppuvat. Mitä työnantaja voi tehdä?

Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkka rajoittamattoman ajan, mikäli työnteko estyy työnantajasta johtuvasta syystä. Tällaisia syitä voivat olla myös vain välillisesti työnantajasta johtuvat toimenpiteet, jotka voidaan kohtuullisin toimenpitein poistaa. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee siis (välttääkseen maksamasta palkkaa työnteon estymisestä huolimatta) pyrkiä tekemään kohtuullisia järjestelyjä työn käynnissä pitämiseksi, jos koronavirusepidemia aiheuttaa esimerkiksi ongelmia tavarantoimituksiin. Työnantajalta ei voida kuitenkaan edellyttää järjestelyjä, jotka ovat selvästi liiketoiminnallisesti epätarkoituksenmukaisia.
- Yksittäistapauksessa asia voi olla toisin, jos nimenomaan koronavirukseen liittyvä tilanne esim. estää jonkin sellaisen tuotteen tai hyödykkeen toimittamisen, jota ilman työnantajan toimintaa ei voida harjoittaa.
Työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 päivän ajalta siitä, kun työnteko tosiasiallisesti estyy. Tätä ajanjaksoa ei voida lyhentää esim. lomauttamisen avulla.
- Ennen lomautusta työnantajan tulee selvittää mahdollisuudet tarjota muuta työtä.
Yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten tulee noudattaa yt-lakia normaaliin tapaan.Tältä osin on syytä huomata, että yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan yhteisesti sopien lyhentää neuvotteluaikaa. Myös työehtosopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta. Asia tulee tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
- Yhteistoimintalain 60 §:n mukaan työnantaja saa tietyissä yt-lain 6 luvun (neuvotteluvelvollisuus, vaikkakin direktion alaisia asioita) ja 8 luvun (lomautukset, irtisanomiset, osa-aikaistamiset) mukaisissa tapauksissa tehdä päätöksen poikkeuksellisesti ilman edeltäviä yt-neuvotteluita kuitenkin siten, että kun perusteita poiketa säännöksestä ei enää ole, yt-neuvottelut on käytävä. Kynnys säännöksen soveltamiseen on korkea ja edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa. Säännöksen mahdollisesta soveltuvuudesta koronatilanteessa tietyllä alalla ja sen soveltamisesta on syytä olla yhteydessä oman alan asiantuntijaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jos työnantaja on tehnyt kohtuulliset toimenpiteet töiden käynnissä pitämiseksi, mutta liiketoiminnallisesti mielekäs työ kuitenkin loppuu, kyseeseen tulee useimmissa tapauksissa lomautustilanne.

Lähteet ja lisätietoja: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Lomautustilanteisiin muutoksia koronaepidemian johdosta

julkaistu 25.3.2020

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat 24.3.2020 seuraavista poikkeuksista koronatilanteen vuoksi:

Yhteistoimintalain 51 §:n mukainen neuvotteluaika lyhennetään 5 päivään kaikissa lomautustilanteissa, jos muusta ei paikallisesti sovita
Työsopimuslain 5 luvun 4 §:n mukainen lomautusilmoitusaika lyhennetään 5 päivään
Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvollisuusaika pidennetään 9 kuukauteen

Muutokset ovat voimassa heti. Myös ATL on hyväksynyt sopimuksen arkkitehtisuunnittelualan osalta.

Tässä yhteydessä ei tehdä muita muutoksia työehtosopimuksiin. Muutokset ovat voimassa saman ajan kuin koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi säädettävät työlainsäädäntömuutokset.

Muutokset ovat osa työmarkkinakeskusjärjestöjen maan hallitukselle esittämää toimenpidekokonaisuutta, joka sisältää myös työnantajan eläkemaksujen tilapäisen alentamisen, työeläkevakuutusmaksujen lykkäämisen sekä työttömyysturvaa koskevaan lainsäädäntöön tehtävät muutokset lomautetun tai työttömäksi joutuvan toimeentuloturvan vahvistamiseksi.

Koko sopimus nähtävillä tämän linkin takana: Palta-YTN-sopimus 24.3.2020

Matkustaminen

päivitetty 19.3.2020

Ulkoministeriön matkustustiedotteet: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o

Koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi ulkoministeriö suosittelee välttämään matkustamista ulkomaille toistaiseksi. Kaikkien maiden matkustustiedote on nyt toistaiseksi vähintään vältä kaikkea matkustamista -tasolla.

Valtioneuvoston päätöksellä liikennettä rajoitetaan Suomen ulkorajoilla torstaista 19.3. klo 00 alkaen. Suomalaisia matkailijoita kehotetaan palaamaan Suomeen heti kuin mahdollista. Ulkomaanmatkalta Suomeen palaavan henkilön tulisi jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Työntekijä omatoimisella ulkomaanmatkalla

Jos työntekijä haluaa matkustaa ulkomaille, häntä ei tule päästää työpaikalle kahteen viikkoon paluusta. Tässä tapauksessa kyse on työn estymisestä työntekijästä johtuvasta syystä. Koska työntekijä ei ole työkyvytön, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Tämä koskee matkoja, jotka tehdään 12.3.2020 annetun viranomaissuosituksen jälkeen sekä myös matkoja, jotka on tehty sitä ennen epidemia-alueelle, joka on lähtiessä tiedetty epidemia-alueeksi. Torstaista 12.3.2020 lähtien koko maapallo on epidemia-alueeksi katsottavaa aluetta.
Työnantajan on syytä kertoa matkalle lähtevälle työntekijälle matkan seuraamuksista palkanmaksuun.

Jos työntekijä jää itse järjestämällään ulkomaanmatkalla karanteeniin, eikä pääse töihin, töistä poissaolo on tämänhetkisen tulkinnan mukaan palkaton, sillä kyseistä karanteenia ei ole määrätty Suomessa.

Työntekijällä on joka tapauksessa oikeus olla poissa töistä, koska kyseessä on ns. ylivoimainen este. Tälläinen tilanne on luvallinen palkaton poissaolo.
Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta vuosiloman siirtoon, mikäli hän ei ole sairaana.

Työntekijä työmatkalla

Mikäli työntekijä jää työmatkallaan karanteeniin ja ei pääse takaisin töihin, on työnantaja (alkuperäisen työmatkan lisäksi) palaamisen estymistä koskevalta ajalta palkanmaksuvelvoite. Työnantajan tulee korvata mahdolliset ylimääräiset kustannukset ja päiväraha kulukorvauksina.

Mikäli työntekijä voi tehdä etätöitä, hänellä on velvollisuus suorittaa töitään siinä määrin kuin mahdollista.

Milloin tarkastukseen tai karanteeniin?

Jos työntekijä on oireeton, eikä hän ole altistunut virukselle, häntä ei voida velvoittaa tarkastukseen. Mikäli työntekijä on ollut kontaktissa, hänet voidaan määrätä karanteeniin, jolloin hän ei myöskään saa tulla työpaikalle. Jos työntekijällä on koronaviruksen oireita, hänet voidaan määrätä eristykseen, jolloin hän ei saa tulla työpaikalle. Karanteeniin ja eristykseen määräämisestä päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri (tartuntatautilain 60 §).

Lähteet ja lisätietoja:
https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/
https://skol.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/tyosuhdeneuvoja-yrityksille-koronavirukseen-liittyvista-tilanteista
https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/ulkoministeri-c3-b6-c3-a4l-c3-a4-matkusta-ulkomaille-

Tartuntatautipäiväraha

päivitetty 17.3.2020

Mikäli työntekijä on määrätty karanteeniin Suomen tartuntatautilain mukaisesti, työntekijälle maksetaan tartuntatautipäivärahaa.

Mikäli työehtosopimus velvoittaa maksamaan työntekijälle palkan karanteenin ajalta, on työnantajalla oikeus saada Kelalta karanteenin ajalta maksamaansa palkkaa vastaava täysimääräinen korvaus.
Muussa tapauksessa karanteenin ajalta ei makseta palkkaa ja työntekijä hakee itse Kelalta tartuntatautipäivärahaa.
Mikäli palkka työehtosopimuksen mukaisesti maksetaan, pitää työnantajan ilmoittaa Kelaan työntekijälle aiheutuva ansionmenetyksen määrä eli se palkka, joka työntekijälle maksettaisiin, jos hän olisi työssä.

Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja huoltajalle aiheutuu siitä ansionmenetystä.

Jos työntekijä tartuntataudista huolimatta voi tehdä osittain omaa työtään tai jotakin muuta kuin omaa työtään, Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa siltä osin, kun työntekijälle aiheutuu ansionmenetystä.

Työnantaja voi edellyttää työntekijän tekevän karanteenissa etätöitä, mikäli se on mahdollista. Edellyttäen, ettei työntekijä itse tai hänen lapsensa ole koronan takia sairas siten, ettei etätyön tekeminen ole työntekijälle mahdollista.

Jos työntekijä saa saman verran palkkaa jostakin muusta kuin siitä työstä, jota päätös työstäpoissaolosta koskee, hänellä ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan, koska hänelle ei aiheudu ansionmenetystä.

Lähde ja lisätietoja: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

Force Majeure -tilanne: Mikäli sopimuksenmukaisista töistä myöhästytään koronaviruksen tuomasta valmiuslain aiheuttamista muutoksista työntekoon

päivitetty 17.3.2020

Jos koronaviruksen tai viranomaisten aiheuttamista sopimuksen mukaisen työn tekemisen esteistä tai hidasteista seuraa, ettei sovittua aikataulua voida noudattaa, on konsultti oikeutettu lisäaikaan KSE 7.5 ja 7.6. ilmentämin tavoin. Force Majeure tilanne muodostaa vastuusta vapautumisperusteen, eikä viivästys- tai korvausvelvollisuutta ole, jos ylivoimainen este on todellinen. Sopimusvelvoitteita uhkaavasta esteestä on viipymättä ilmoitettava tilaajalle. Samalla on vaadittava lisäaikaa ja esitettävä ehdotus uudeksi aikatauluksi. Suositeltavaa on esittää myös neuvottelua yhteisen ratkaisun löytämiseksi.

Lataa viralliset dokumentit käyttöösi alta:

https://www.atl.fi/wp-content/uploads/2020/03/Sopimuksenmukaisista-toista-myohastyminen-valmiuslain-vuoksi-lyh.pdf <- lyhyt versio
https://www.atl.fi/wp-content/uploads/2020/03/Sopimuksenmukaisista-toista-myohastyminen-valmiuslain-vuoksi.pdf <- pitempi versio

Rahoituslähteet koronakriisissä Suomen yrittäjien listaamana

päivitetty 24.3.2020

Kriisitilanteen aiheuttamien haasteiden kohtaamiseksi yrityksiä tukemaan on valjastettu erilaisia tapoja rahoittaa yrityksiä, joiden tavoiteena on turvata elinkelpoisten yritysten toiminnan jatkuvuus ja toimintaedellytykset. Suomen yrittäjien ekonomit ovat koonneet pätevän listan rahoituslähteistä koronakriisin yhteydessä, voit tutustua tähän osoitteessa: https://www.yrittajat.fi/uutiset/622423-yrittaja-tassa-ovat-rahoituslahteet-koronakriisin-yli#5b587899

Valtio vahvistaa yritysten koronavirustilanteen rahoitusta – PK-yritysten yritystukiin lisää 300 miljoonaa euroa

päivitetty 27.3.2020

ELY-keskusten avustukset suunnattu 1–5 henkeä työllistäville pienyrityksille.

ELY-keskukset tukevat pienyrityksiä, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä ympäri maata. ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä, jotka työllistävät 1–5 henkeä. Rahoitusta pienyrityksille on varattu 300 miljoona euroa. Näihin liittyvä tarkempi tieto on tulossa Ely-keskusten sivuille 27.3.

Lähde ja lisätietoja: http://www.ely-keskus.fi/

Business Finlandin Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa

päivitetty 19.3.2020

Business Finlandin Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta.

HUOM! RAHOITUS AUENNUT YRITYSTEN HAETTAVAKSI TORSTAINA 19.3.2020

Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Midcap-yritys on suuri yritys, jonka oma tai konsernin liikevaihto on enintään 300 M€. Arkkitehtitoimistot kuuluvat Suomessa kaikki pk-yrityksiin.

Rahoituspalvelujen asiakkaita ovat muun muassa matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Rahoitusta ei voida myöntää, jos kyseessä on suuri yritys, toiminimi, julkinen organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys.

Rahoitus on vaiheistettu kahdeksi palveluksi:

1) Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus,jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

2) Kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus voi olla enintään 100 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

Rahoitus on de minimis -rahoitusta ja sen saaminen edellyttää, että yrityksen de minimis -kumulaatiossa on tilaa. De minimis -rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis -tukea myöntävät monet julkiset organisaatiot, esimerkiksi Finnvera ja ELY-keskukset.

Rahoitus voidaan myöntää yritykselle kerran, poikkeustapauksessa useammin. Yrityksen tarvitsema jatkorahoitus uusien ratkaisujen kehittämiseen rahoitetaan molempien rahoituspalvelujen jälkeen normaalina tki-rahoituksena Business Finlandin normaalein rahoituskriteerein.

Linkki Business Finlandin sivuille:
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

Yritykset saavat helpotuksia verojen maksujärjestelyihin

julkaistu 19.3.2020

Verohallinto keventää maksujärjestelyjen ehtoja ja valtiovarainministeriö valmistelee alempaa viivästyskorkoa maksujärjestelyyn kuuluville veroille. Muutokset ovat määräaikaisia.

Yritys voi normaalistikin saada lisää maksuaikaa veroilleen, jos se joutuu maksuvaikeuksiin. Koronavirusepidemian takia on tarkoitus lieventää maksujärjestelyn ehtoja ja alentaa maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa.

Viivästyskorko alenisi neljään prosenttiin

Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoa ehdotetaan alennettavaksi seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Alennettua viivästyskorkoa sovellettaisiin takautuvasti veroihin, jotka ovat erääntyneet maaliskuun alun jälkeen.

Muutos olisi määräaikainen ja koskisi veroja, jotka erääntyvät viimeistään elokuun lopussa. Valtiovarainministeriö on alkanut valmistella lainmuutosta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa mahdollisimman pian.

Maksujärjestelyyn lisää maksuaikaa

Verohallinto helpottaa tilapäisesti maksujärjestelyjen ehtoja.

Yrityksen ei esimerkiksi tarvitsisi maksaa ensimmäiseen kolmeen kuukauteen niitä veroja, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn. Nykyisin ensimmäinen maksuerä on kuukauden päästä järjestelyn tekemisestä. Lisäksi Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn toukokuun loppuun asti. Maksujärjestelyn maksuerät voi jakaa enintään kahdelle vuodelle.

Linkki Valtiovarainministeriön sivuille:
https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritykset-saavat-helpotuksia-verojen-maksujarjestelyihin

Rahoituksen ja maksujärjestelyjen varmistaminen yli koronakriisin

julkaistu 19.3.2020

Jos rahoitus tai tulovirran tyrehtyminen, ota yhteys pankkiisi. Elinkeinoministeri Mika Lintilän viesti yrittäjille haastavassa tilanteessa on seuraava:

”Yrittäjä, kun havaitset yrityksesi talouskriisin, ota ensi töiksesi yhteyttä pankkiisi ja rahoitustahoihin. Pidämme huolen siitä, että palvelukynnys on matala. Pankeilla on valmius keskustella esimerkiksi lyhennysvapaista ja maksuaikajoustoista. Pyrimme rakentamaan joustavan rahoitusjärjestelmän nopealla aikataululla pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Valtion rahoitusta kohdennetaan ennen muuta haavoittuvimpiin toimialoihin”.

Finnveran ohjeistus maksujärjestelyjen varmistamiseksi poikkeustilan yli:

Suosittelemme asiakkaitamme toimimaan seuraavasti:

Ota yhteys omaan pankkiisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Finnvera ja pankit joustavat maksujärjestelyissä, ja niistä kannattaa sopia oman pankin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Finnvera mahdollistaa pankin myöntämän käyttöpääoman takauksella.

Lähde ja lisätiedot: Finnveran Korona-sivut: https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

Kysymyksiä ja vastauksia

päivitetty 1.4.2020

K: Miten menetellä, kun koulut ja päiväkodit suljetaan ja työntekijä ei voi tehdä etätöitä sen vuoksi, että joutuu huolehtimaan kotona pienistä lapsistaan? Onko hänellä oikeutta tartuntatautipäivärahaan, jos lapset ovat kotona koulujen sulkemisen vuoksi, mutta eivät ole sairaita tai määrätyssä karanteenissa?

V: Tässä tapauksessa ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Tartuntatautipäivärahan saamiseksi pitää olla tartuntatautivastaavan lääkärin päätös, ja lapsi määrättynä kotiin ja karanteeniin. (Lähde Kela: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha)

K: Onko työnantajalla velvollisuus maksaa palkkaa silloin, kun työntekijä joutuu olemaan kotona (lastenhoidon takia ei kuitenkaan voi työskennellä normaalisti), mutta lapset eivät ole sairaita ja etätyön tekeminen olisi muuten laitteiden yms. puolesta mahdollista?

V: Lain mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei lähtökohtaisesti ole. (Lähde: Palta)

K: Millaisista muutoksista työehtosopimusratkaisuun työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia sopimuskaudella yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi? Ovatko esimerkiksi palkankorotuksen peruuttaminen tai lomarahasta luopuminen/pienentäminen mahdollisia paikallisesti sovittavia ratkaisuja?

V: Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)
Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella. (Lähde: Allekirjoituspöytäkirja arkkitehtisuunnittelualan ylempiä toimihenkilöitä koskevaksi työehtosopimukseksi)

Kysyttävää tai vinkkejä yhteisesti jaettavaksi? Ota meihin yhteyttä!

Arkkitehtitoimistojen liitto ATL

Kalle Euro, toiminnanjohtaja, puh. +358 46 6000 595, kalle.euro@atl.fi
Satu Mahringer, kehitysarkkitehti, puh. +358 40 567 5589, satu.mahringer@atl.fi
Heli Vilmi, hallintoassistentti, puh. +358 40 685 2568, heli.vilmi@atl.fi

Paltan palvelut Paltan jäsenille
Mikko Saarinen, asiantuntija, mikko.saarinen@palta.fi

Lakipalvelut / Asianajotoimisto Susiluoto Oy
Jussi Kalliala, asianajaja, varatuomari, puh. +358 40 501 9490, jussi.kalliala@susiluoto.com
Mari Lampenius, asianajaja, +358 500 405 615 mari.lampenius@susiluoto.com
Petra Uusitalo, asianajaja, varatuomari, +358 40 568 0521, petra.uusitalo@susiluoto.com

(ATL:n jäsentoimisto, muista etusi ja ohje yhteydenottoon vain jäsenille tarkoitetun sivuston alta)

Linkkikirjasto:

päivitetty 24.3.2020

EK:n Koronasivusto: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/ek-suosittelee-yrityksia-varautumaan-koronaviruksen-mahdolliseen-laajamittaiseen-leviamiseen/

Finnveran Korona-sivu: https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

KELA ja tartuntatautipäiväraha: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

PALTAn ohjeet työnantajille: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

SKOL:in työsuhdeneuvoja yrityksille koronavirukseen liittyvistä tilanteista: https://skol.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/tyosuhdeneuvoja-yrityksille-koronavirukseen-liittyvista-tilanteista

Suomen Yrittäjät – Kaikki koronasta yrittäjälle: https://www.yrittajat.fi/kaikki-koronasta-yrittajalle

THL:n Ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

TTL:n ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirusohjeistus ja toimintaohje työnantajille

Ulkoministeriön matkustustiedotteet: https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o

Valtioneuvoston valtakunnalliset tilannetiedot: https://valtioneuvosto.fi/etusivu

Valtiovarainministeriön sivut: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritykset-saavat-helpotuksia-verojen-maksujarjestelyihin